Läski paska, et pysty siihen.

Minulla on ollut viime kuukausina hieman ongelmia motivoitua kestävyysliikunnasta. Miksi tavoitella jotain,  jonka jo tietää mahdolliseksi. Esimerkiksi täysmatkan triathlonille treenaaminen vaatii kuukausien sitoutumista. Siihen tarvitaan jokin syy.

Nyt tuo ongelma on poistunut. Viime vuoden lopulta alkaen olen tietoisesti antanut painon huidella. Kesäkuuhun verrattuna lisääntyneen läskin ja lihasten määrä on yhteensä on 17kg. Painan nyt 122.9 kg.

Nyt voin hyvällä omalla tunnolla sanoa triathlon-täysmatkaa ajatellen itselleni: LÄSKI PASKA, ET PYSTY SIIHEN.  Se on toiseksi parasta motivaatiota. Vielä parempi olisi, jos joku muu sanoisi niin minulle.

500 m:n sisäsoutu: Vulgar display of power

Olen koukussa 500 m:n viikkotesteihin. Se on täydellinen fly or die -elämys. Soudussa jokainen iso lihasryhmä ja yhteensä 84 prosenttia kaikista kehon lihaksista on käytössä. // Biomechanics of rowing / Concept2.com,  breakingmuscle.com / respect the rower Siksi soutu rasittaa myös verenkiertojärjestelmää maksimaalisesti.

"The combination of both extreme volume load and extreme pressure load may explain why the largest increases in left ventricular internal dimension and left ventricular wall thickness are found in cyclists and rowers." // The Athlete’s Heart - A Meta-Analysis of Cardiac Structure and Function

"It's the densest form of cardio you can do."

Ihmisen rajuimmat tehonlähteet, alaktinen ja laktinen anaerobinen energiasysteemi, tarjoavat tehoa yhteensä  noin 60 sekunniksi.  500 m:n sisäsoutu kestää minulla reilut 80 sekuntia.   Väliin jää 20 sekunnin jakso tutkimatonta korpimaata.

500 m:n sisäsoutu on kuin keskushyökkääjän kovin vaihto MM-jääkiekon Suomi-Ruotsi-ottelussa. Kaikki on pantava peliin ja vähän ylikin. Jos et ole  kokeillut sitä ja antanut kaikkeasi, et ole kokenut mitään.

500 m:n ikäluokka -fight club

Maaliskuun alussa kirjoitin "Olen myös päättänyt, että mikäli 500 m:nennätykseni paranee vielä Imatralla, jatkan viikkotestejä vielä parin kuukauden ajan ja otan tavoitteeksi miehet 40+ avoin SE-tuloksen päivittämisen. Sarjan voimassaoleva Suomen ennätys on Mikkelin Soutajien Eero Häyrysen 12.3.2011 soutama 1:18,1." 

On helppo mennä laukomaan tuollaisia, kun tekstissä on mukana vähintään yksi  JOS.

Nyt kävi niin, että Viikkotestiennätys parani Imatralla 1,3 sekuntia. Sanasta miestä:

Jatkan 500 m:n viikkotestejä niin kauan, kunnes joko saavutan tuon tavoitteen 1:18,1 tai peräkkäin tulee kolme viikkotestiä ilman tulosparannusta.

Suunnitelma sallii kaksi epäonnistumista, mutta silti suurin ongelma on se, että tulosparannusten ketju pysyy ehjänä vain maksimaalisella rutistuksella. Vaikka 500 metrin soutu kestää vain reilut 80 sekuntia, se on niin kova koitos, että minulla ei ole kykyä antaa siinä kaikkeani. Ei ainakaan, jos se on vain yksi soutu muiden joukossa ilman erityistä latausta.

Tarvitsen siis erityisjärjelyjä, että testit hoituvat parhaalla mahdollisella tavalla. Olen mm. kantanut sisäsoutulaitteen ulos terassille pikkupakkasessa. -2 astetta pakkasta ja naapureiden hämmästyneet ilmeet kyllä antavatkin tietynlaisen lisäpotkun.

Lisäpotkuajatuksin otin yhteyttä miehet 40+ avoin -sarjan voittaneeseen Turun Atleettiklubin Heikki Vierelään (1:20,5 Imatralla) ja Miehet 50+ -sarjan voittaneeseen Takon Soutajien Heikki Keskiseen (1:22,0). Olemme sopineet, että 18. tai 19. huhtikuuta kokoonnumme Takon soutajien tiloihin Tampereelle. Tässä fight club -henkisessä kohtaamisessa tsemppaamme toinen toisemme omiin uusiin ennätyksiin.

Ruokapäiväkirja: ahmiva munamies

Olen pitänyt maanantaista alkaen ruoka, uni- ja liikuntapäiväkirjaa. Kun viikko on kasassa, lähetän havaintoni Veli-Pekka Valkoselle. Hän on fysiatrian erikoislääkäri ja hänellä rutkasti kokemusta mm. ravitsemuksesta ja urheilusta.

Minun oli tarkoitus tehdä tämä blogikirjoitus vasta kun koko viikko on takana. Mutta teen sen nyt, koska tunnen itseni taas kerran täysin epäonnistuneeksi.

Yhtäkkiä eilen illalla, kun jo olin hakeutumassa kohti sänkyä, löysin itseni päivällä ylitse jääneiden keitettyjen perunoiden ääreltä. Otin yhden käteeni, ja sipaisin voita päälle. Hyvää. Kai voin toisenkin syödä. Laitoin vähän reilummin voita päälle. Aivot ruksahtivat jonkinlaiseen vikatilaan.

Yhtäkkiä söin neljä leipää ja kaavin voita päälle kuin lapiolla.  Oivariinia meni vähintään pari ruokalusikallista per leipä. Kietaisin vielä kalkkunafilettä ympärille. Yhtäkkiä ajattelin: "Syö sitten.  Ei tässä mitään hävittävää enää ole". Hain kolme perunaa lisää ja toistin saman voi-ylilyönnin niihinkin. Se tuntui pahoinpitelyltä. Naamaan vaan, selkärangaton olento. Ota apina tuosta vielä banaani. Olo oli jo jotain aivan muuta kuin hyvä, mutta hain loputkin neljä perunaa ja tungin ne naamaani. Koko sessio kesti reilut viisi minuuttia.

Kävelin sänkyyn itseäni vihaten. Miten voi ihminen olla niin degeneroitunut ettei pysty hallitsemaan edes omaa syömistään. Epäonnistunut paskakasa.

En ole ikinä ennen pitänyt ruokapäiväkirjaa, mutta uskon että tämä on hyvä juttu. Nyt jo ilman asiantuntija-apuakin tunnistan pari seikkaa jotka yhdistävät näitä hetkiä jolloin BED-man ottaa vallan ja kytkin luistaa. Niihin päiviin yhdistyy ainakin kolme asiaa: kalorien kyttääminen, normaalia isompi hiilihydraattimäärä normaaliruokien yhteydessä, mutta ennenkaikkea: normaalia myöhäisempi nukkumaanmeno ja se että jään hereille yksin.

Nyt aamulla asiaa mietittyäni olen iloinen siitä että pääsen tarkastelemaan asiaa yhdessä asiantuntijan kanssa. En pidä ollenkaan mahdottomana, että on löydettävissä jonkinlainen tasapainotila. Lisäksi kiitän itseäni siitä, että minulla on tämä blogi, jonka avulla pystyn käsittelemään tällaisiakin asioita.

47 vetoa: sisäsoudun SM 500m

Viime lauantaina soudettiin sisäsoudun SM-500m.

Tuo päivä ja sen vajaat puolitoista minuuttia tiivistäisivät kaiken sen mitä olen viimeisen  neljän kuukauden aikana tehnyt. Olen muuttanut itseäni kestävyysliikkujasta, ultrajuoksentelijasta ja ironmanista sisäsoutimen sprinttikoneeksi.  Pitkien juoksulenkkien sijaan olen käynyt punttisalilla 2-3 kertaa viikossa ja soutanut paljon.  Muutos on tuntunut mahtavalta.  Aivan samoin kuin juoksua ja liikuntaa aloittaessa. Tuntuu siltä kuin olisi jossain pelissä - viikko viikolta sain kehoon  upgreideja. Rautaa nousee enemmän ja sisäsoutulaitteesta irtoaa enemmän watteja.

Lauantaina lähdimme koko
perhe ajamaan Nokialta kohden Imatraa noin 09:30. Olimme perillä klo 14:00 eli 50 minuuttia ennen starttia. Matkalla nappaamani päänsärkylääkkeet saivat   kirkkaan auringonpaisteen provosoiman päänsäryn taittumaan.

Punajuurimehu ja kofeiini suhisivat verenkiertoon ja hermostoon, kun astuimme Imatran urheiluhallin saliin. Tuntui ja kuulosti samalta kuin  synnytyslaitokselle tullessa.
  
Lämmittelin rauhallisesti kevyellä sykkeellä 10 minuuttia. Loppuun 5 * 10 sekunnin all-in riuhtaisu minuutin palautuksella (Pubmed: The effect of an intermittent, high-intensity warm-up). Olo rauhoittui, kun näin mittarissa toistuvasti lukemat 1:16.  Kymmenen minuuttia starttiin, kävin kolmesti vessassa.

Vaimo seisoi aivan soutulaitteen takana. Lapset edessä ylhäällä tasanteella.  Vieressä Keravan Urheilijoiden Jarno ja Vesa ja vähän kauempana Hämeenlinnan Jaakko Nevalainen ja Turun Heikki Vierelä, joiden kanssa on vaihdettu soutukuulumisia viimeisen parin kuukauden aikana.  Vain 47 kovaa vetoa, ajattelin. Täysiä!

"Attention, Row!"

1. veto,  hyvä startti, mittari hyppäsi  heti lukemaan 1:35. 2. veto. 1:25, tänään lähtee! 3. 1:16, enää ei jännitä. Ei tarvi ajatella mitään. 4. 1:15, "Hyvä Jussi!", ääni on vaimon. Hengitä. 5. 1:17, nitrot alkavat loppua. Vielä yksi veto ATP-CP energiat on käytetty. 6. 1:18, nyt pidä tahti. 7. 1:19, seuraavat 50 anaerobista sekunttia ovat tärkeät. Pyruvaatti-laktaatti -konversio kyllä tuottaa riittävät tehot. Ne on vain ladattava oikeaoppisesti soutimen kahvaan. 8. 1:20, vaivun transsiin. Annan laktaattien kertyä. Identtisiä vetoja.  16.1:21, "Hyvä Jussi!!" 20. 1:25, Herätys!  Out of energy!! Laktaatin  määrä on saavuttanut kriittisen tason. 21. 1:26, "Puolimatka!!!" Cobra-Käsi Lehtonen huutaa aivan korvani takana 22. 1:22, adrenaliini-ryöppy, uusi vaihde. 28. 1:23, "Kaks sataa, kaks sataa!" 30. 1:28, "Paina! Paina!!" 32. 1:26, "Kaikki Peliin!!" 33. 1:25, "Paina!!" 35. 1:26, "Hyvä Jussi!!"...soutukone hyppii. 36. 1:27, "Loppuun asti!" 38. 1:25, "Paina!" 39. 1:27, "Paina!", apua, törmäänkö Vesaan 40. 1:26, "Tahtia!"  41. 1:28, "Tahtiin!" 42. 1:26, "Loppuun!" 43. 1:25, "Paina!!" 44. 1:27, "Paina!!" 45. 1:27, "Paina!!" 46. 1:26, "Paina!!" 47. 1:27, "Hyvä!!!!!!!!!!!!" 1:23,1.  Kiitos!

Miehet 40+ 3. Jukka Mertanen, Jarmo Siljamäki, 2. Läskimaija, 1. Heikki Vierelä

Matkaa Eero Häyrysen Miehet 40+ SE-tulokseen 1:18,10 on vielä viisi sekuntia.

Huomenna sisäsoudun SM-500m Imatralla

Lukuväline ja aarre

Huomenna lauantaina 14.3 soudetaan Imatralla sisäsoudun SM-500m.

Olen lukenut kuluvan vuoden aikana kaikki Seppo Jokisen  tähän mennessä kirjoittamat 20 dekkaria. Huhtikuussa ilmestyy seuraava, siis juuri sopivasti Ergomaraa edeltävälle lepoviikolle.

Eilen Vihtorin Kirjamessuilla Seppo Jokinen kirjoitti iPadini takakanteen nimmarinsa. Oikein  kultatussilla.

Ihminen ei voi valmiimpi olla!

Starttaamme koko perhe kohti Imatraa varhain huomenaamulla. Minun sarjani, miehet 40+ avoin, startti on 14:50.

Alkoholi ryssii unen

Viime iltana ja yönä jouduin  karmean ihmiskokeen uhriksi. Minut pakotettiin juomaan kahden desilitran Monnet-konjakkipullo. Hankin sen heräteostoksena Alkon ohi kulkiessa.  Ajattelin rentoutua maksimaalisesti perjantain kunniaksi.

Tai siis, ei minua pakotettu ja huomasin vasta aamulla joutuneeni kokeeseen.
 
Kaksi desilitraa vastaa viittä ravintola-annosta. Puolet nautin House of Cards -TV-sarjan uuden kauden kahden jakson ja vaimoni seurassa. Pullonpohjat sipaisin kitusiini nukkumaan mennessä.

Aamulla heräsin kipeään kurkkuun. Ensimmäinen ajatus oli, että näinkö siinä taas kävi: viikko seuraavaan sisäsoutukisaan ja olen sairastumassa. Muutenkin olo tuntui vähän väsyneeltä.

Nuokuin vielä tovin sängyssä ja otin sitten iPadin käteeni. Beddit-unimittarilla oli kerrottavaa.

Olin kuorsannut. En ole kuorsannut kuntoilun aloittamisen ja sisäelinrasvojen vähentymisen jälkeen.

Suurempi yllätys oli se, että yön aikainen leposykkeeni oli rutkasti koholla verrattuna normaaliin.

Gains.fi-sivuston Timo Kettunen on tehnyt hyvää työtä mm. tämän  tieteellisen Alcohol and sleep I: effects on normal sleep (pubmed) -tutkimuksen tulkkaamisessa, joten lainaan hänen kirjoitustaan Alkoholi ja uni (Gains.fi)

"REM-vaihetta lyhentävän vaikutuksen lisäksi alkoholi kiihdyttää unen aikana keskushermostoa, joten sydämen syke jää normaalia korkeammalle. Yöheräilyn riski kasvaa koska hermosto ei pääse täyteen lepotilaan, joten unesta voi tulla katkonaista. Alkoholi vaikuttaa myös sydämen sykevälivaihteluun, joten fyysinen stressi jää luultavasti purkamatta."

Konjakkimarinoitu yö, sykkeet koholla

Normaalit, hyvät unet.

Tämä oli jälleen niitä kertoja, kun vasta asian näkeminen omin silmin rysäyttää jutun tietoisuuteen. Olen lukenut alkoholin unet pilaavasta vaikutuksesta ties kuinka monta kertaa, mutta nyt vasta kun näin sen omin silmin, se meni lopullisesti perille. Ei ole alkoholista unilääkkeeksikään.

Beddit valittiin eilen GoExpo-messuilla vuoden liikuntatuotteeksi. Unimittari on vuoden liikuntatuote. Siinä piilee suuri viisaus.