Mindmap 2016 explosion

Kirjoitin eilen sairaalareissun olleen parasta, mitä minulle on viime aikoina tapahtunut. Navan mukana räjähtivät kuitenkin myös vuoden 2016 liikkumisten tukirakenteet.  Toimin ja motivoin itseni niin, että rakennan tulevaisuudesta mielikuvien ketjun, joka johtaa epämääräisen aika-avaruus-matkan läpi muutamien tunnettujen ennalta nähtävien ja ennustettavien saarekkeiden kautta. Niitä ovat jotkin harjoittelun yksityiskohdat, treenisuunnitelmat, liikuntatapahtumat, tavoitteet jne.

Vuodesta 2016 rakennusaineista tiesin seuraavaa:

- 2016: Läskimaija Final Season
- FIRC 2016 tammikuu
- Sisäsoudun SM-500m helmikuu
- Sisäsoutuliiga
- Kohtuullisella 5-10 kg lisäpainoharjoittelulla motivaatio ja voimaa.
- 10kg lisäpainotettuja harjoitus puoli- ja maratoneja kesä-syyskuussa
- Triathlon Täysmatka Lahti maastopyörällä ja muutenkin hupimielessä / elokuu.
- Marras/joulukuussa Epic Final Battle
- END OF STORY

Tyräylläri pilasi kaiken. Olo on epävarma ja varovainen.

Yhtäkkiä minulla ei ole enää aavistustakaan siitä miten vuosi 2016 menee. Se kuitenkin on varma, että se on Läskimaijan Final Season.

Heikkous on suurin voimavara

Jouduin tiistaina sairaalaan, koska suolistoni päätti paeta navan kautta. Kouristelevan oksennustaudin ja kramppaavien vatsalihasten takia normaalin napatyrän lisäksi tyräportista tunkeutui ulos massa, joka muodosti tulpan, verenkierto estyi, patti tummui ja kipu lisääntyi aste asteelta. Se on parasta mitä minulle on viime vuosina tapahtunut.

Minusta on viime vuosina usein tuntunut, että kaikki on vähän liian helppoa hyvien tähtien alla syntyneelle keskiluokkaiselle suomalaiselle. Työnteko, liikunta, elämä.

Kun äsken taas koiranulkoilutuslenkillä jokaisen askeleen tärähdyksessä  tunsin, että suolen mutka voi pulpahtaa navasta ulos, tulin tietoiseksi siitä miksi lähdin tähän hommaan vuonna 2009.

Ei viitsi nähdä vaivaa tullakseen vahvaksi, jos ei edes tiedä olevansa heikko.

Operaatio Smör: Vuosi 2010

Operaatio: Smör on käynnissä.

Tulevien kuukausien aikana sukellan muistoihin siitä, miltä tuntui olla entinen minä. Lisään päälleni 2 kg erissä painoa kunnes lopulta kannan 120 kpl voipakettia vastaavan kuorman. Silloin juoksu tuskin enää onnistuu,  mutta selviänkö edes jokailtaisesta 5 km:n koiranulkoilutuslenkistä kävellen? 

Aikamatka alkoi reilu kuukausi sitten, 8. marraskuuta. Nyt olen palannut ajassa taaksepäin alkuvuoteen 2010. Painan 131.2 kg. Silloin osasin kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi: "ihankuin päälläni olisi ihmisturkis. Outo, broilerimainen olo. Erityisesti reisipaloissa." Ymmärrän, mitä tarkoitin. 

Ensimmäisellä viikolla sen jälkeen, kun sain CompactFit-painoliivit käyttöön, lisäsin kiloja nopeasti.  Nyt tällä viikolla olen korottanut  vain kerran, 28 kiloon. Painoliivin viimeiset kaksi lyijykiloa otan käyttööni tänään.

Olen ottanut tämän viikon rauhassa, koska vaikka polvissa, selässä ja nivelissä muutenkaan ei tunnu lieviäkään rasitusvamman ensimerkkejä, on selvää että taakan lisäykseen sopeutuminen ottaa aikansa.

Minulle on syntynyt näiden painoliivillisten viikkojen aikana käsitys, että tämä saattaa tehdä ihmeitä kunnolle. Palaan näihin havaintoihin ja löytämiini PubMed-tutkimustuloksiin  ensi vuonna kun projekti on kokonaisuudessaan ohi ja sen tulokset selvillä.

Hyvä mittari on muiden muasssa sisäsoudun SM 2000m, FIRC 23.1.2016.  Aion valmistautua siihen lisäpainojuoksentelun lisäksi vain ihan muutamalla soututreenillä.

Ensi viikolla jatkuu rynnistys kohti vuotta 2009.  Minun on lisättävä vielä noin 24 kiloa, että olen vuoden 2009 painossani, 155kg.