 |
| Felt S22 / 2011 |
Pyörän hankkiminen on edennyt eräänlaisena siivilöinti-iterointi-prosessina. Olen surffannut läpi noin gaziljoona foorumia, verkkokauppaa, ebaytä ja ostetaan -myydään foorumia. Ensin kerätäkseni tietoa siitä, minkälaisia pyöriä on ja mikä niitä erottaa toisistaan. Tutkittuani internetin syövereitä noin neljä kuukautta, päädyin johtopäätökseen: on mahdollisesti järjetöntä hankkia tällaista pyörää omaksi. Niinpä ryhdyin tutkailemaan mahdollisuutta vuokrata kunnollinen pyörä, ainakin nyt täksi ensimmäiseksi kesäksi. Tällaisten pyörien vuokraus on täällä Suomessa vielä aika harvinaista. Törmäsin kuitenkin erääseen toimijaan: Työsuhdepyörä. He liisaavat pyöriä samalla periaatteella kuin työsuhdeautoja liisataan. Kysyin tarjouksen ja tein laskelmia, mutta lopulta totesin että rahallisesti tätä järkevämpi vaihtoehto minulle yrittäjänä olisi esim. pyörän hankinta osamaksulla. Jollekulle, jolla on höveli työnantaja tuo voi kuitenkin olla hyväkin vaihtoehto. Lähetin myös muutaman kyselyn ulkomaille. Päädyin itseasiassa lähes yhteisymmärykseen englantilaisen Bike Leasing Company:n kanssa, mutta totesin viime metreillä että leasing ei kuitenkaan ole järkevä vaihtoehto - tai ehkä olisikin, jos vuokraus onnistuisi vastaavilla ehdoilla suomalaiselta yritykseltä.
Lopulta ainut järkevä vaihtoehto vaikutti olevan käytetyn tai ylivuotisen pyörän hommaaminen. Koska olen kuitenkin normaalia triathlonistia isompi, 194 cm pitkä, ei sopivia pyöriä juurikaan tullut vastaan ja epätoivo alkoi vallata sijaa. Vihdoin pari viikkoa sitten eräs tuttavani vinkkasi minulle saksalaisessa pyöräilyalan verkkokaupassa Fun-corner.de:ssä myynnissä olevan uuden Felt S22:n vuosimallia 2011, 60 cm rungolla. Olin lukenut hyviä kokemuksia ao. verkkokaupasta useammalta foorumilta ja tällä tutullanikin oli onnistuneita ostokokemuksia, joten kynnys tilaukseen ei ollut kovin korkea. Käyttövalmis pyörä + polkimet tulivat maksamaan yhteensä vajaat 1100 euroa. Ei se vähän ole, mutta olen ehdottoman tyytyväinen ostokseen.
Felt S22 (Bikeradarin testi) oli siivilöitynyt kuukausien mittaan varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jo useampaankin kertaan, joten kun pyörä vihdoin löytyi, maltoin tuskin odottaa sitä että pääsen koeajolle. Se päivä tuli viimein tiistaina.
Poljin reilut 52 km. Epäröin aero-tangoille menemistä ensimmäiset 10-20km, mutta viimein aloin viettää muna-asennossa pidempiä aikoja. Meno oli vaappuvaa, erittäin. En ollut säätänyt pyörää ollenkaan: penkki oli nokasta hieman liian pystyssä ja tangon pehmusteet liian matalalla. Genitaalialue huusi tuskaa, mutta ei mitenkään järisyttävästi. Kotona siirsin suoritteen Garminista Endomondoon, ja huomasin keskinopeuden olleen 26.9 km/h. Vaikka oikeat pyöräilijät menevätkin vähintään yli 30km /h, niin ottaen huomioon, että se oli kevään ensimmäinen ulkopyöräretki enkä tuntenut oloani lainkaan kodikkaaksi olin kyllä yllättänyt vauhdista.
Kun menin vessan kautta suihkuun, koin todellisen yllätyksen. Virtsaaminen sattui kuin olisi pissannut kuumaa laavaa. Tämä kipu virtsatessa jatkui kaksi päivää. Tänään uskaltauduin kuitenkin jo uudelle pyörälenkille. Nostin kädensijoja ylöspäin, levensin aero-tankojen väliä, käänsin penkin nokkaa alaspäin - ja kas vain meno tuntui jo huomattavati mukavammalta. Keskinopeuskin nousi muutaman kymmenyksen ja yli 27:n. Kuitenkin tuo kokemus virtsaputken runnomisesta oli sitä luokkaa, että luulen että jossain vaiheessa ennen pidempiä pyöräilyitä voisi olla hyvä ajatus sijoittaa tällaiseen ISM Adamo -satulaan. Kuva kertookin syyn :)
ps. Tänään kohulehdistö on levyttänyt valheellista tietoa, jonka mukaan Mayojen maailmanloppu ei tulekaan joulukuussa 2012. Haluan korostaa, että tämä on puppua!
