lauantai 7. tammikuuta 2017

Geenit ja liikunta: Athletigen vuotta myöhemmin

Syksyllä 2015 tein geenitestin amerikkalaisessa 23andme.com-palvelussa (lue täältä) ja syötin tulokset myös Athletigen.com-palveluun (lue täältä), joka on erikoistunut geenitulosten mätsäämiseen niihin tutkimustuloksiin jotka on yhdistyvät liikuntaan ja suorituskykyyn.

Nyt kävin Athletigen-palvelussa uudelleen katsomassa, miten palvelu on kehittynyt.

Athletigen tarjoaa nyt jo selvästi pidemmälle jalostettua tietoa yksinkertaistetussa yhteenvedetyssä muodossa. Samaten Athletigen on juuri julkaisemassa appsia joka huomioi genetiikan tarjoamissaan palautumis- ja harjoitteluohjelmissa. Beta-ohjelmaan voi hakea täältä.

Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että tieto alkaa olla jo niin hyvin jalostettua, että sitä voi oikeasti hyödyntää.










Itselleni tärkeinpänä kotiinviemisenä on tuo toiseksi ylimmäisen kuvan "High Responder To Dieting". Tämän olin aiemmin ymmärtänyt ja tulkannut tuloksista väärin. Geenien perusteella painoni sekä nousee että laskee helposti, jos syön liikaa tai liian vähän. Ja totisesti näin on myös elävässä elämässä. Tästä tulee olemaan hyötyä motivaatiomielessä  jo ensi keväänä ja kesänä kun painoharjoittelun jälkeen siirryn juoksuun ja tavoittelen painonkevennystä.

Toinen kiinnostava juttu on se, että minulla on "sprinttigeeni". Noin 18%:lla eurooppalaisista on tämä geeniyhdistelmä, jonka seurauksena lihakset ovat erityisen innokkaita supistumaan nopeasti. Se avittaa pikkiriikkisen lihasvoimaa vaativissa hommissa. Lisäksi minulla rs1042713-geeniyhdistelmä, joka vaatimattoman tutkimuksen valossa saattaa olla eduksi kestävyysliikunnallisissa hommissa.

Kiva oli saada myös selitys sille, miksi kuumuudessa juokseminen on niin myrkkyä: "Higher body temperature During Excercise" (Potential negative effects on your mood and performance). Tämän sain tuta voimallisesti viime vuonna rinkkamaratoneilla :)






Koska  liikuntaa ja fyysistä suorituskykyä käsittelevät tutkimukset kiinnostavat minua ja surffailen pubmed-tietokantaa lähes päivittäin, nämä taustatiedot ovat hyödyllisiä. Näiden kanssa osaan tulkita ja hyödyntää tutkimuksia itseni kannalta paremmin.

Todellisuudessahan geenien merkitys on mitättömän pieni sen kannalta mitä ihminen pystyy ja voi. Esimerkiksi jokin lihasgeeni voi määrittää promillen tai prosentteja maksimisuorityskyvystä, jonka voit saavuttaa vuosien harjoittelulla.

Kuitenkin ratkaisevinta sen kannalta mihin ihminen lopulta pystyy ja kykenee on se mistä  on motivoitunut ja siksi tekee. Jos esimerkiksi tämmöinen tutkimus-nörtteily motivoi, siinä tapauksessa voi geenien merkitys olla iso, jos se johtaa päättäväiseen harjoitteluun.  Tärkeintä minusta on siis on tulkata tulokset siten, että ne ovat omalta kannalta motivoivia ja positiivisia.