Rinkan pakkaamisesta juoksuun

CompactFit + 30kg

Viime kuukausina olen kantanut lenkeilläni kasvavaa kuormaa lisäpainoja. Ajatukseni on, että siirrän taakkaa selkään sitä mukaa, kun laihdun. Tavoitteeni on juosta Vantaan maraton 8.10.2016 27.2 kg (60 paunaa) painavan rinkan kanssa, ja pyrkiä rikkomaan japanilaisen armeijan kouluttajan Toru Sakurain nimissä oleva nykyinen ennätys 4 tuntia, 39 minuuttia, 9 sekuntia.

Viime vuonna aloitin juoksut CompactFit heavy-painoliivien kanssa. Niihin saa ladattua 0-30 kiloa tiukasti sidottuna molemmin puolin kehoa. Painotaskut ovat sen verran korkealla, että liivit päällä on mahdollista tehdä jopa vatsalihasliikkeitä. Sopivat muutenkin erinomaisesti monipuoliseen liikkumiseen, ja niitä käytetäänkin mm. crossfitissä. Itse olen käyttänyt niitä juoksun lisäksi salitreeneissä mm. penkille hypätessä / porrasharjoituksissa.
Ennätyksen määritelmässä kuitenkin puhutaan juoksemisesta repun/rinkan (backpack) kanssa. Painoliivit eivät tätä määritelmää täytä. Ennenkaikkea taakka jakaantuu rinkassa eri lailla, lähes pelkästään selkäpuolelle, ja se ei ole yhtä kiinteästi sidottuna kroppaan kiinni.

wildpacker.com - how to pack a backpack

Käytyäni testilenkillä Savotta Jääkäririnkan kanssa selvisi että se sinänsä soveltuu erinomaisesti juoksuun. Partiota harrastava tytär oli mukana lenkillä, säädettiin rinkkaa muutaman kerran, ja pian se istui täydellisesti selkään, kädet mahtuivat viuhumaan ees taas normaalin tapaan. Kuorma rinkan sisällä aiheutti kuitenkin ongelman. Olin heittänyt kuormaksi rinkan pohjalle sen enempää miettimättä painoliivit sellaisenaan.  Jokaisella askeeella ne hypähtivät ylöspäin, ja iskivät takaisin juuri sillä hetkellä kun olisi pitänyt ponnistaa seuraavaan askeleeseen. Lisäksi ne kohdistivat ristiselkään sellaisia nuijan iskuja,  että jo vajaan kymmenen kilometrin testilenkin perusteella olin varma, että selkä ja iskias ei kestäisi sitä pahoinpitelyä paria tuntia.

Surffailin haulla "backpack weight distribution", ja päädyin wildpacker.com -sivustolle. Kuva aukaisi silmät, ja yön yli mietittyäni keksin miten saisin jaettua taakan rinkassa kuvan mukaisesti, ja vieläpä niin että se ei pahemmin hölsky.

Paikallisesta Säästötavaratalosta löysin kumimattoa ja ryhdyin askartelemaan.

Minulla oli jo valmiiksi painoliivien mukana tulleet lyijymötikät sekä liki ehtymättömät varastot jeesusteippiä. Jeesusteipillähän korjaan kaiken kengistä, ruohonleikkurin ja kevytmoottoripyörän kautta auton spoileirehin.




Lopputuloksena oli kiinteä kaksiosainen pötkylä. Toisessa päässä vain kumimattoa, toisessa päässä sisään leivottuna lyijypainot pyramidin muodossa. Sujautin sen rinkkaan siten, että pyramidin leveä pää jää ylös. Rinkan paino sisältöineen oli 20 kg.

Valtaosa painosta sijoittuu siis  lähelle niskaa, kuorman keskipiste on selkärangan kohdalla, mahdollisimman lähellä kroppaa. Päällään seisovan pyramidin lailla painon määrä suhteellisesti vähenee kohti pehvaa.

Näin lähdin viime lauantaina suhteellisin luottavaisin mielin Jupen Tuparipuolimaratonille Lohjalle. Summana rinkan pakkauksen osalta voin juoksemani puolimaratonin perusteella todeta, että aiemmin olen pakannut rinkan väärin. Tulen noudattamaan tässä kirjoituksessa kuvatun kaltaista painonjakamista jatkossa myös retkeillessä - toimi todella hyvin!

to be continued...