Tästä on nyt yksi osa tehtynä. Olen nyt kahtena aamuna peräkkäin painanut alle tavoitepainon.
Operaation alusta on reilut kolme kuukautta. Painan nyt reilut 22kg vähemmän. Erityisesti taakka on keventynyt vatsaonteloiden sisäelinten ympäriltä, ns. "eturessusta".
Juoksutkin ovat sujuneet.
Arvelen, että minulla on olematonta suurempi todennäköisyys onnistua myös Operaation jäljellä olevassa osassa. On haasteitakin. Esimerkiksi koipilihasten hermotus ei ole vielä ollenkaan tottunut pitkäkestoiseen alle 05:00 /km vauhdinpitoon. Maraton aikaan 03h:30min tarkoittaa etenemistä n. 04:59/km keskitahtia.
| Tuntuu siltä, että kestävyys alkaa riittää tuohon tahtiin, mutta jokainen askel on rytmitettävä tietoisesti. Sisäinen rytmin noitarumpu soittaa vielä vitosella alkavia kilometrivauhteja. Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Pössis. Se ratkaisee kaiken. Huomenna menen lähinnä tästä syystä vielä Pirkan hölkkään. Hyvän seuran, mustikkakeiton ja pössiksen takia. Vantaan maratonin lähestyminen tuottaa päähän tunnelmia, jotka välittyvät hyvin oheisesta videosta. |
