sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Finntriathlon 2012: puoliksi teräsmies, puoliksi Mikki Hiiri

Kalastelimme serkkuni kanssa usein nuorna poikina Kyrönjoen koskilla, ja tulipa kerran mukaan siskoni tuleva mies. Loikimme (serkku edellä) tottuneesti padon yli, ja rupesimme virittelemään onkia kalastuskuntoon, kun huomasimme että puolivälissä patoa konttasi hieman hätääntyneen näköinen siskonmies ja suunnitteli juuri takaisinkääntymistä.

Silloin serkkuni huusi: "Kamoon! Oletko mies vai Mikki Hiiri!" Eihän siinä kukaan takaisin kääntyä voi.

No. Tehdäänpä tämä kompaktisti. Selvitin Joroisten Finntriathlon-puolimatkan aikaan 6:13:15. 




Swimming: 1.9km00:41:13, // meni kivasti, en riuhtonut, joten aika yllätti positiivisesti
Change 1:00:06:49
Biking (ylipitkä 94km):03:06:00 // keskinopeus 30.6 km /h, joka sekin oli positiivinen yllätys
Change 2:00:09:18 // kävin haistelemassa Baja-majaa, siksi kesti pitkään
Running (21.1km):02:09:59 // puolimaralle uusi ennätys
Running split 5,5 km:00:41:04
Running split 10,7 km:00:31:50
Running split 21,1 km:00:33:14
Running split 15,9 km:00:31:36

Great success! Siltikin koen olevani edelleen puoliksi Mikki Hiiri. Vaikka missään lajissa en ollut erityisen puhki, juoksun viimeisillä kilometreillä tuntui päivänselvältä että kisapäivän paino/kunto-kombinaatiolla minä en selviä tuplasti pidemmästä täydestä matkasta. Turha edes osallistua noista lähtökohdista. (piste)

Mitä jäi erityisesti mieleen:

- nukun yleensä hyvin, mutta edeltävänä yönä nukahdin vasta 04, herätyskello soi 05:30. Torkahtelin kyllä sitä ennenkin, aina herätessä hörppäsin mustikkamehua. Positiivisesti ajatellen tankkaus siis onnistui! :)

 - Stubb pyöräili kannustamassa joukkoja, ja voinkin nyt todeta, että Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin lausuman mukaan olen Hyvä, Hyvä!

- juoksuosuudella  tatuoitu mies sanoi kaverilleen: Kato, tolla äijällä on reidet rautaa! "Kuiskasi" varmaan samat kaikkien muidenkin kohdalla, mutta joka tapauksessa kilometrivauhti nousi hetkellisesti.

- nännit unohtui teipata, joten verta alkoi perinteiseen tapaan valua 15 km kohdalla. Naureskelin itsekseni vähintään pari minuuttia ajatukselle, että nyt voisin imettää vampyyrilapsia!

- pyöräilyosuudella a) en osannut avata geelejä vauhdissa, joten päädyin lopulta paiskaamaan ne menemään b) en saanut lopuksi enää juomapulloani takaisin telineeseen, joten paiskasin senkin menemään. Menin siis pitkälti 1.5 litran juomareppuni varassa. Sen lisäksi napsin kunnon apinan tapaan neljä banaaninpuolikasta.

- juoksuosuudella pyrin vastaavasti, ja oppikirjojen vastaisesti, panostamaan hyvinsyöntiin. Juoksuosuuden jälkimmäisellä tankkauspisteellä minulla oli käsissäni joka kierroksella neljä muovimukia (vettä, urheilujuomaa, suolakurkkuja, rusinoita). Viimeisellä kerralla pyysin hampurilaisia, tai edes pizzaa, mutta lupasivat sen valmistuvan vasta ensi kierrokselle.

- uinnin alussa oli hässäkkää, ja kättä ja jalkaa tuli kylkeen jne mutta ei se hirveästi haitannut. Kovempaa ja erityisesti vähemmällä voimien käytöllä olisi kyllä pystynyt uimaan, jos olisi ollut rauhallisempaa.

- ensimmäistä ketaa liikuntaurallani pääsin todistamaan tilannetta, jossa sykkeeni eivät yksinkertaisesti enää nousseet. Ne junnasivat 150 nurkilla vaikka yritin kuinka kiriä juoksun lopussa. Olisiko niin, että  polttoaineeksi oli enää lähes pelkästään läskiä (ja lihaksia).

Painoin kisaa edeltävänä aamuna pyöreät 110kg.  Sen voin sentään sanoa, että yksikään minua isompi kaveri ei minusta juossut ohi. Yksi pyöräili, mutta ohitin sen juoksussa. Tuo ohittamani kaveri oli reilusti paksummassa kunnossa kuin minä mutta selvitti juoksun upean hienosti, vaikka siinä aikaa kestikin.

Kuntoa on siis parannettava, ja painoa laskettava.

Kunnolle ei enää ihmeitä ehdi tehdä, mutta painosta voisi 4-5 kg tippua. Samoin ohjelmassa on kyllä vielä kaksi "HARD" treeniviikkoa, joten ehkä kuntokin vielä hieman nousee, jos ei mikään tauti tai muu yllätys hyökkää.

Mikki Hiiri jätetään täysmatkalle Nastolaan 19.8.

// 109 kg. (-31kg)