torstai 28. marraskuuta 2019

Reset, rebuild

Tiistaina tehtiin tämän vuoden viimeinen testi Tampere-Pirkkalan lentokentällä, eli työnnettiin mailin verran lopulliseen työntökuntoon viritettyä paritonnia painavaa autoa.

Lyhyesti: vauhti ei vielä riitä.

Lokakuulta alkaen on tehty useita testityöntöjä. Ollaan oltu lähellä voimassaolevaa Guinnessin ennätysaikaa (15:21), niin lähellä, että ehkä "pöljänä päivänä", rajulla yrityksellä, täydellisessä olosuhteissa ja jos vielä x, y & z niin ennätys rikkoontuisi.  Olemme kuitenkin yhdessä Nokian Renkaiden kanssa päättäneet että näytämme kyntemme vasta,  kun pystymme nykyiseen ennätykseen normisuorituksella ja minä päivänä tahansa.

On siis välikiitosten aika. Nokian Renkaiden lisäksi haluan kiittää erityisesti Kroatian vahvinta farmaria ja ennätystä nimissään yli 10 vuotta pitänyttä Mario Mlinarićiä innostuksesta tähän asti. Olen nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan, ja selkäni on ollut täysin oireeton useita kuukausia. Se on niin hyvässä kunnossa, että voin juosta halutessani maratonin.

Kesällä 2019

Pidän nyt kuukauden huilia tavoitteellisesta treenistä. Seuraavaksi tehdään PT-Matin kanssa suunnitelma, ja vuoden alussa otetaan muutaman kuukauden rynnäkkö kohti entistä kovempaa kuntoa. Asetelmat ovat nyt aikalailla väkevämmät kuin viime vuoden alussa, jolloin homma oli vielä pitkälti selän kuntoutusvetoista.

Keväällä päivitetään Guinness World Recordsin webbisivu. Sivustolla on melko raskastöinen sisällönhallintajärjestelmä.


perjantai 22. marraskuuta 2019

Läskimaijan 10-vuotissynttärit Veronassa

Juoksin viime sunnuntaina Veronan maratonin. En siksi, että olisin harjoitellut maratonille, vaan siksi että se tuntui hyvältä tavalta, paikalta ja ajalta muistella kymmenen vuotta sitten alkanutta matkaa kohden parempaa vointia.

Mietin maratonin aikana mitä kaikkea vuosien aikana on tapahtunut. Lyhyt versio: kymmenen vuotta sitten olin 36 vuotias, 155 kiloinen, fyysisesti romahtamassa, henkisesti epävarma ja ruoskin itseäni mm. ahmimishäiriön keinoin. Nyt olen 46 vuotias, elämäni parhaassa ja paranevassa kunnossa ja painolla ei ole minulle merkitystä.

Verona on kaunis. Historia näkyy ja tulee iholle.

Veronan Areena (roomalaisajan amfiteatteri)

Julian parveke

Maratonista. Se oli kuin muffinssi, nautin kovasti.

Koska olin harjoitellut juoksua vain kymmenkunta tuntia (*) ja vain edeltävien kuuden viikon aikana, minulla ei ollut tavoitteita tai muita turhia paineita. Toisaalta tiesin, että yleiskunto on parempi kuin koskaan ja odotin kiinnostavaa tutkimusmatkaa.

(*) juoksukyvyn herätyskuuri: juoksen vain kun olen virkeä, melko usein mutta vain vähän kerrallaan, n. 15 minuutin lenkkejä, semisti kovaa, päätavoitteena oma paras juoksutekniikka. Näiden minuuttien aikana oppiminen on tehokasta ja kaupan päälle tulee hyvä olo. (Muuta liikuntaa kuin juoksua harrastan paljon. Edellinen vastaava juoksukuuri oli huhti-toukokuussa ennen Etelä-Karjalan sotilasmarssia).

Lähdin sitä vauhtia, jota olin lyhyillä lenkeilläni juossut. Juoksin sitä vauhtia niin kauan kun jaksoin, ja sitten juoksin vähän hitaampaa. Viimeiset kilometrit juoksin kovaa, mukavuusalueen ulkopuolella, koska keksin haluta keretä maaliin alle neljän tunnin.


Maratonista on tapana sanoa, että jokainen on omanlaisensa. Tämä oli fyysisesti vaivaton ja henkisesti ihana. Katselin maisemia, lueskelin muistoja kuin kirjaa ja nautin.

Maaliin reippaasti
10-vuotispointit: tee virheitä ja opi, löydä oma juttusi ja nauti.

tiistai 12. marraskuuta 2019

Maraton on muffinssi

En oikeastaan pidä lenkkeilystä, ja sen takia olen juossut tänäkin vuonna vain vähän.  Minusta on tylsää juoksennella samoja  kotoa lähteviä reittejä. Kotipihasta voi lähteä kahteen suuntaan, joko Sorvaan tai kylille päin.  Se tuntuu usein pakkopullalta.

Kun ensimmäisiä kertoja muutama vuosi takaperin huomasin syöväni pakkopullaa, tuntui jotenkin vaikealta hyväksyä se ja tehdä jotain muuta. Ihminen, tai ainakin minä-ihminen, on monesti sillä tavalla omituinen.

On kiva tutustua kaupunkeihin juosten. On mukavaa osallistua erilaisiin tapahtumiin.  Pidän juoksemisesta kulkuneuvona, ja se on pääasiallinen syy miksi haluan ylläpitää juoksukuntoa.

Olen valmis Veronan maratonille. Se on pulla jonka haluan ahmia.

Kuvassa Putin ja muffinssi, ne eivät varsinaisesti liity asiaan mitenkään.

perjantai 8. marraskuuta 2019

Born from jets

Viimeksi tänne kirjoittaessani olimme juuri aloittaneet testejä lopullisella suorituspaikalla.

Kolme viikkoa sitten menin ensimmäiseen täysimittaiseen testityöntöön Tampere-Pirkkala lentoaseman kiitoradalle itsevarmana maailmanvalloittajana. Sen jälkeen on tehty lukuisia uusia testejä ja opittu paljon. Useita minuutteja.

Nokian Renkaat on tehnyt sinnikkäästi ja päättäväisesti töitä kanssani. Olen melko varma, että ennätys syntyy. Olen aivan varma, että ei syntyisi jos Renkaat ei olisi tässä mukana.

Viikon päästä sunnuntaina juoksen maratonin Veronassa. Ei se välttämättä huono homma ole. Maratonilla ihminen oppii näkemään kärsimyksessä kauneutta.  Olen tehnyt parhaan cooper-juoksuni maratonin jälkeisellä viikolla.

Viikko Veronan jälkeen työnnän autoa, todella kovaa.

Kuva: Teemu Sainio / Nokian Renkaat

Kuva: Teemu Sainio / Nokian Renkaat
Kuva: Teemu Sainio / Nokian Renkaat



Kuva: Ville-Veikko Heinonen / Alasinmedia

Kuva: Ville-Veikko Heinonen / Alasin Media Oy

Kuva: Ville-Veikko Heinonen /Alasin Media Oy

Kuva: Ville-Veikko Heinonen / Alasin Media Oy

Kuva: Teemu Sainio / Nokian Renkaat

Kuva: Teemu Sainio / Nokian Renkaat

Kuva: Teemu Sainio / Nokian Renkaat

Kuva: Teemu Sainio / Nokian Renkaat