lauantai 25. huhtikuuta 2015

Operaatio: Ergomyrsky - FAIL

Tänään soudettiin sisäsoutukauden ja -cupin päättävä maratonmatka, ergomaraton.

Se päättyi osaltani harkittuun keskeytykseen puolessa välissä sinänsä hyvissä voimissa.
Viimeiset viikot minulla on ollut flunssa, ja en tuntenut itseäni terveeksi. Onneksi olen oppinut keskeyttämään, olen siitä jo nyt iloinen.

Keskeyttäminen oli helppoa, koska tiesin että se oli oikea päätös. Tämä ei ollut minun sotani. Terveeksi tuleminen ja  harjoitusohjelman kunnollinen käyntiin saanti on minun tehtäväni nyt. Repimällä väkisin loppuun asti olisin vain voinut tehdä tuhoa asialleni, en voittaa yhtään mitään.

Olen Sun Tzu -mies.

"The impulse to fight, like the impulse to run away, is instinctual and reflexive. Sun Tzu taught that anger, hate, and demonizing our enemies are all strategic traps. These mindsets weaken positions rather than strengthening them." // The Basics of Sun Tzu's Playbook (Winning without conflict)


Samaisen flunssan takia jouduin jättämään kesken myös 500m ennätyksen jahtaamisen, ja siihen liittyvä ikäluokka fight club:kin kuivui kasaan. Flunssailin jo tammikuun lopulla ja  2000m FIRC-soudusta ei tullut mitään. Siten mönkään meni myös suunnitelmani liittyä Keravan Urheilijoihin, treenata ja sitten soutaa elämäni parhaat sisäsoudut minut  ergomaratonilla vuonna 2011 sisäsoudusta innostaneen seuran nimiin.

Voin ihan sen enempiä kaunistelematta todeta lyhyesti että Operaatio: Ergomyrsky oli pettymys.  En saanut siinä irti itsestäni sitä mitä halusin. Oli flunssaa ja manfluta, henkistä kuppaa. Liikunnalliset onnistumisen kokemukset ovat olleet tänä vuonna vähissä.

Siitä olen kuitenkin erityisen iloinen, että  joulu-helmikuussa tuli punttisali tutuksi. Nyt sinne on helppo mennä.

Lisäksi on syytä muistaa se, että elämä on trikkikuva. Kohti uusia seikkailuja.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Tyrä Bänks


I am Bänks. Tyrä Bänks. (ks. Wikipedia: Napatyrä)
Kun lopetin juoksemisen viime marraskuussa ajattelin, että se on helppo aloittaa uudestaan, kun siltä tuntuu.

No ei ole tuntunut. Minulla on todellisia vaikeuksia saada itseäni liikkeelle.

En oikeastaan edes tiedä miksi lopetin juoksemisen. Viime vuoden kilometrit taisivat olla jo tulossa muutenkin täyteen. Olisi pitänyt hidastaa. Sen sijaan tein 3 * 50 km ultrakuukauden. Se viimeinen pelkällä vedellä juostu taisi olla lopulta hopealuoti, joka sammutti liekin.

Operaatio: Ergomyrsky on tarjonnut pelastusveneen, mutta ei sisäliikunnasta saa sellaista endorfiinilatinkia ja hyvänolontunnetta kuin ulkona juoksentelusta. Se on tutkittu juttu.

Tässä me taas katsotaan napatyrän kanssa telkkaria. Ihan niin kuin alussa.

Huomenna tapaan Venlan ja Anssin ja mietimme jonkinlaisen ohjelman rakentamista ulkoliikunnan aloittamiseen tueksi.  Tällä kertaa minulla ei ole mitään mahtipontisia tavoitteita. Vain uusi alku.  

Thanks Tyrä Bänks.