Penikkatauti on nyt levittänyt propagandaansa myrkyttämällä alitajuntaa, hermostoa ja mieltä 23.10 alkaen. Masennus, hermostuneisuus ja epätoivo lisääntyvät kuin mikrobit auringonpaisteeseen unohtuneessa kirnupiimässä. Iltaisia syömämaratoneja, keskittymisvaikeuksia, kiukuttelua kassajonossa väärin asemoidusta ostoskärrystä, meksikolaista alternative death-metallia. Merkit ovat vahvat.
Juuri kun olin lopullisesti antautumassa Penikkatauti Beastin eunukkiorjaksi, vastarintaliike sai hätäviestinsä läpi, ja mieleeni muistui aurinkoinen kevättalvi ja Concept 2.
Olen tehnyt nyt kaksi päivää tiukkaa vastarintaa. Concept 2 -taisteluasemani sijaitsee vain noin viiden ja puolen askeleen päässä työpisteestä. Tämä mahdollistaa salamasodan ja strategiset täsmäiskut masennuspropagandasoluihin. Karma alkaa kohota jälleen vihreälle vyöhykkeelle, mieli virkeäksi ja musiikkimaku vähemmän death metal pitoiseksi.
Keväällähän edellisen jalkakiusan yhteydessä innostuin soutamaan siinä määrin, että se soutu sai kliimaksinsa Ergo-maratonilla. Vähän olisi ajatuksena, että ensi vuonna voisi sipaista jonkin SM-matkankin, jos innostus jatkuu. Lisäksi törmäsin artikkeliin, josta kumpusin lisämotivaatiota: "Rowing is the endurance athlete’s secret weapon that no one wants to talk about"
