sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kaksi viikkoa allastelakalla

Kaksi viikkoa sitten juoksin Sorvassa ensimmäisen niukasti ultrajuoksun puolelle menevän hölkän. Ja niinhän siinä kävi, että aktivoin siinä loppumatkasta jonkinlaisen rasitusvamman vasempaan jalkaterään, -ja erityisesti kantapäähän. Ao. kinttu oli oireillut jo pari viikkoa aiemmin koska juoksumäärät olivat rajusti yhtäkkiä nousseet (tammikuussa 268km), mutta kunnon hölmöläisen tapaan ajattelin sen jo kestävän.

Kävin juoksun jälkeen hierojalla, ja siinä piipahti nopeasti fysioterapeuttikin ja pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa kinesioteippejä. Olin oikeastaan melko yllättynyt, kun heti teippauksen jälkeen hierontapöydältä poistuessa huomasin, että ihan kaikken terävin kärki oli kivusta poistunut. (ks. video plantaarifaskiitin kinesioteippaus

Ehkä todennäköisimmin kyseessä voisi nyt siis olla plantaarifaskiitti. Voi se tietty olla jonkinlainen pikkuriikkinen rasitusmurtumakin, mutta mistä noita tietää. Lepohan se kaikkeen lääke on, ja mitään kipsauksia sun muita juttuja noihin ei tehdä.

Mutta ei mitään pahaa, ettei hyvääkin. Olen uinut tässä viimeisen kahden viikon aikana reilut 23 kilometriä, useampia yli 3km pätkiä ja kerran 5km. Ja yhteensä enemmän kuin koskaan.

Ja jotain taikaa nuo pitkät uintisiivut ovat tehneet. Siinä parin tunnin uinnin viimeisen 30 minuutin aikana kaikki toimet tuntuvat muuttuvan jotenkin täysin automaattiseksi, hengityksen kaltaiseksi hommaksi. Siten, että itsensä kokee vain lipumassa rauhallisesti jossain gondolissa matkustajana eteenpäin ilman raskasta työntekoa.  Hetkellisesti kävi mielessä, että kääntyyköhän tämä  uiskentelu ihmisellä jotenkin automaattisesti ajanmittaan total immersion -uinnin suuntaan.


... mutta pientä paniikkia tämä parin viikon juoksemattomuus on kuitenkin jo nostanut pintaan, koska tuossa plantaarifaskiitin tapauksessa puhutaan ainakin interwebin luotettavissa tietolähteissä usein kuukausien parantumisajasta. Skotlanti ja 86 km Hoka Highland Fling -juoksu lähestyy vääjämättä ja iskee päälle 23.4. Ja sitä ennen pitäisi ehkä keretä vähän juostakin.


... vaan eipä hätiä mitiä, minulla on käyttössäni ainakin kaksi salaista asetta.  Ensinnäkin, olen kerännyt viimeisen parin kuukauden aikana useita kiloja lisää painoa. Osa on ehkä lihastakin, mutta on tässä kuitenkin ainakin ehkä viitisen kiloa "helpohkosti" tiputettavissa ennen Skotlantia. Se vie jo reilusti iskua pois jalalta, juostessahan iskun kilovoima kolminkertaistuu kuulemma.  Ja lisäksi toisekseen eilen huomasin, että koipi kestää ihan hyvin jo sisäpyöräilyä.

Näillä keinoin uskon saavani pula-tilanteesta niskaotteen kuten tuo reipas sukulainen omasta riivaajastaan oheisessa  kriisinhallintatekniikkavideossa.


ps. Ensi viikon alussa varmaan Endomondo -julkaisee Ultimate ENDOrser -kisan tulokset. Siinä taisi tulla meitin Suomen joukkueelle voitto jäsenmäärässä. Joka tarkoittaa sitä, että se pittää jollain keinoa lunastaa lupaus shortsi-juoksusta jääradalla. Ehkä päädyn samassa yhteydessä menettämään avantouinti-neitsyydenkin...


4 kommenttia:

  1. joo, hurja määrä uinti kyllä kahdelle viikolle! Mulle ei valitettavasti tällä hetkellä aika riitä tuonkaltaiseen treenaamiseen. Tai ehkä se on ihan hyvä :D

    Tsemppiä jalan paranemiseen, malttia on valttia. Mulla oli paha revähdys (tai-mikä-lie-olikaan) kesäkuussa vasemmassa pohkeessa ja jalka ei kestänyt kahteen kuukauteen juoksua. Oli kyllä hieman nielemistä, kun ei kesällä saanut juosta.

    VastaaPoista
  2. Jussi on tosi hienoa että pystyt kuitenkin treenaan.. uintia (hirmuisia matkoja), spinningiä, soutua jne. Ei se juoksukunto sieltä nyt hetkessä katoa, mutta vaurioista voi tulla pidempikestoisia, jos et malta :) Tai kylhän sää nää jo tiiätkin. Onko muuten teippausta laitettu sittemmin? Vai mikäs siinä olikaan se pointti, et koska teipataan?

    Hei ilmoitathan sitten koska ja missä se shortsijuoksu/avantouinti tapahtuu, että voi tulla paikan päälle todistamaan lupauksen lunastamista...

    TSEMPPIÄ!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ny tuntuu, että tuo koipi varmaan on maaliskuun puoliväliin mennesä jo melko ok.
      Ja onneksi tosiaan, tua sisäpyöräilyki onnistuu. Ei ole iso kynnys itteensä rääkätä siinä, ja vaikkei se juoksua korvaakaan niin jotenkin se tuntuu kivalta että saa jalkojakin rasitettua. :)

      Oon hierojalla käynnin jälkeen teippaillut itte itteeni, ja nyt viimeksi poika laittoi teipit paikalleen. Ihan hyvin tuntuu toimivsn näinkin. Se fysio-Anssi meinasi että noita voi pitää ihan niin kauan kun niistä tuntuu olevan apua. Ja kyllä onkin.

      Tuo shortsi-häppeninki vois ehkä olla ens viikonloppuna, mutta pitää ny vähän vielä synkronoida kelloja ja kalentereita vielä sen suhteen - kenties se on tosiaan ilmoitettava etukäteen, ja videonauhoite tulee jokatapauksessa. Pojat lupasivat editoida erikoistehosteet :D

      Poista