sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Erätauko ja tilannekatsaus

Tehtävä avaruudessa:  "The fastest marathon carrying a 60 lb pack is 4 hr 39 min 9 sec and was run by Toru Sakurai (Japan) at the Tokyo Marathon 2013 in Tokyo, Japan, on 24 February 2013. 60 lb is 27.22 Kg. Toru Sakurai is a Japanese army instructor." // Guinness World Records, Fastest marathon carrying a 60-lb pack

Olen juossut edellisten neljän viikon aikana kolme puolimaratonia rinkan kanssa.

- Lohjalla, 2:24:xx, rinkka n. 20 kg
- Helsingissä, 2:12:xx, rinkka n. 21 kg
- Lempäälässä, 2:06:xx rinkka n. 27 kg

Siinä sivussa on muodostunut  hyvä käsitys siitä missä mennään:

- maraton  27.22 kg rinkan kanssa alle 4:39:09 lokakuussa  on mahdollinen ja taidan olla aikataulussa.

- järkevä tavoitenopeus maratonilla 27.2 kg rinkan kanssa  on 5:55 /km, se johtaa loppuaikaan neljä tuntia 10 minuuttia. Ajattelen juoksevani tasaista vauhtia samalla askeleella koko matkan. Nyt juostujen puolimaratonien perusteella onnistumisen kannalta tärkeintä on pitää tekniikka paketissa alusta loppuun.

- kovimmalla koetuksella ovat vatsan, lantioseudun ja selän lihakset.

Niitä on treenattava kesänkin
aikaan muutenkin kuin juoksemalla. Soutamalla, puntilla, ja kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla monipuolisesti.  Jalkojen lihakset ovat jonkinlaisessa hämmennyksessä ensimmäisen puoli tuntia, mutta kunnolla lämmittyä homma on itseasiassa tuntunut kevenevän. Minusta tuntuu, että mm. talven aikana punttisalilla tekemäni pitkät sarjat nopeita yhden jalan prässejä ja penkille kiipeämisiä tanko niskassa ja painoliivit päällä ovat olleet tätäkin projektia varten tosi hyvä juttu, vaikka silloin mielessäni olikin lähinnä soutu.

- varusteet toimivat todella hyvin. Ei  hiertymiä, ei ongelmia verenkierron kanssa, ei mustelmia, käsien liike ei esty ja  juoksemaan pystyy normaalisti. Savotta Jääkäririnkka on jäätävän hyvä.  Runteqin Zoi-juoksutekniikka-anturi ja Myontecin lihasaktiivisuutta mittaavat shortsit ovat myös osoittautuneet elintärkeiksi. Yhdistämällä Zoi:n ja mBody shortsien tuottaman tiedon olen voinut lihaskuorman ja juoksutekniikan perusteella tarkistaa onko rinkka epätasapainoisesti pakattu, yläkropan asento kääntynyt juoksun aikana, tai askellus muuttunut. Näin olen juoksu juoksulta tehnyt pikku parannuksia, ja vaikka taakka on lisääntynyt, en ole mennyt rikki. Näin pitäisi varmasti tehdä ilman lisäkuormaakin, mutta nyt se  on konkretisoitunut erityisen hyvin.

- Vaikka Ideapark-juoksu sujuikin ajallisesti hyvin, tehontuotto ja lihaskestävyys oli siellä aivan äärirajoilla.   Jokaisella askeleella ajattelin, että noinkohan jaksan vielä seuraavan ponnistuksen. Olen  varma, että maratonin jälkimmäisellä puolikkaalla olisi tullut vastaan sekin askel jolla jokin palanen sortuu,  sitten seuraava, dominoefekti valmis ja juoksu ohi. On mentävä samalla tekniikalla kuin juna alusta loppuun.

Tosi hyvä juttu, että tuli raja vastaan, se motivoi tiputtamaan painoa. Nyt painan yhä noin 105 kg. Riittävä varmuusvara maratonille voisi syntyä 10kg pudotuksella 95 kiloon.

- mielettömän hauskaa, innostavaa ja motivoivaa juosta viikon päätteeksi  viikon raskain ja pisin juoksu jossain juoksutapahtumassa isolla porukalla! Aion tehdä niin koko kesän ja lokakuulle asti.

Nyt menen kuitenkin seuraavat kolme viikkoa kevyesti ja annan nivelten ja lihasten palautua sopivasti liikkuen ja löllötellen. Vasta kesäkuun lopulla seuraava puolimaraton tai pidempi rinkan kanssa.


perjantai 20. toukokuuta 2016

Kaappihörhön kotkotuksia

Hörhö saapuu maaliin HCR:llä
Internet.

Pullollaan foorumeita, keskusteluryhmiä, sosiaalisen median kohtauspaikkoja.

Älä harjoittele kovaa, harjoittele enemmän.  Älä tee harjoittelusta laskelmoitua. Tee harjoitusohjelma. Vähemmän rasvaa. Pidä ainakin kolme välipäivää. Enemmän hiilareita, enemmän rasvaa vähemmän hiilareita. Älä astu kannalla. 1kg =  5 sekunttia per kilometri.  Juokse enintään 4 lenkkiä viikossa. Paljon enemmän peruskuntoharjoittelua.  Juokse vähintään tavoitetapahtuman verran viikossa.  Älä nyt hullu noin tee.  Älä juo pelkkää vettä.  Juoksutapahtumissa kuuluu juosta täysiä.Älä juo kuntojuomaa. Palautuminen vaatii ainakin 6 päivää. Aloita vähintään 9kk aikaisemmin.  Tuo ei ole tervettä.  Ainakin 100km viikossa. Laktaattitestit, maksimisyke ja watit, tärkeitä.  Tuollainen harjoittelu ei kehitä.

Älä missään nimessä X.

Siinä tulikin jo monta syytä, miksi vältän keskusteluryhmiä.

Varo internetin Älä! -sivustoja!

Jokainen ehkä sinällään hyväntahtoinen "Älä!" luo  ristiriitaisten keihäänkärkien verkoston, joka ahdistaa tiedon etsijän nurkkaan ja rajaa liikkumavaran.  Varsinkin epävarma aloitteleva harrastaja ei lopulta voi muuta todeta kuin että kyllä nyt tuli kaikki väärin tehtyä ja noinkohan mitään on enää tehtävissä edes asian korjaamiseksi.

Kun ei tiedä miten asiat "kuuluisi tehdä", on  helpompi kokeilla. Varsinkin, kun yhtä oikeaa totuutta ei ole. Ehkä tulee tehtyä joskus väärin, mutta ainakin useimmiten lopputulos on itselleni nautinnollisempi. Sitäpaitsi, en edes halua tehdä asioita niinkuin joku muu on jo tehnyt, jos voi tehdä jotenkin toisinkin. Mitä kivaa siinä olisi.  Siksi pysyn mieluummin kaapissa.

On niitä kivojakin ryhmiä, sallivia ja kannustavia. Yksi tällainen on KPK 24/7, lue lisää Kestävyyttä Pintakaasulla 24/7 Facebook-ryhmästä Mikan Blogista.

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Jupen Tuparimaraton ja Helsinki City Run - paluu alkulähteille

Juoksin viikko sitten  lauantaina Jupen Tupareissa Lohjalla puolimaratonin ja eilen Helsinki City Runilla. Lohjalla kannoin mukanani 20 kg:n rinkkaa, Helsingissä kilon enemmän. Lohjalla aikaa kului 2:24, Helsingissä 2:12.

Sekä Jupen tupareilla että HCR:llä oli ainutlaatuinen hieno tunnelma. Lohjalla Haikarin
leirintäalueella, lähelle Juhan uutta kotia,  kokoontui kuin pieni omalaatuinen heimo. Tuli mieleen lasten TV-sarjan Maa aikojen alussa hokema: "Olet erilainen, mutta kaikki me olemme dinosauruksia piirteinemme."

Olen viikon makustellut, miten pukisin tunnelmat sanoiksi. Minusta tuntuu, että olen löytänyt uudelleen sen innostuksen ja ilon, jotka veivät eteenpäin ensimmäisinä juoksuvuosina. Tuntuu mahtavalta jaksaa juosta, vain nauttia siitä ja päästä maaliin. Juoksu tuntuu seikkailulta ja pelkkä selviytyminen saavutukselta, enempää ei tarvi. Ihan niinkuin silloin alussa. Selviytyminen on mun juttu.




Vaikka nyt juoksinkin puolimaratonit vain viikon välein, olen lisännyt kuormaa, ja juoksumäärää hyvin varovaisesti. En ole kertaakaan tuntenut polvissa, nivelissä enkä missään muuallakaan kipua tai muita vaaranmerkkejä vaan ainoastaan hyvänlaatuista ja tervetullutta lihasväsymystä.

Olen rinkkamaratonprojektista nyt kuitenkin niin innoissani, että vaikeinta tulee olemaan pitää tolkku mukana. Onneksi kesäkuun alussa on luvassa lepoa ja löllöttelyä.

Kesän mittaan pyrin kuitenkin aina mahdollisuuksien mukaan juoksemaan pidemmät juoksut juoksutapahtumien yhteydessä. Tuolla kadulla rinkan kanssa yksin vaappuessani tunnen itseni kylähulluksi, mutta juoksutapahtumassa voin ainakin ajatella: "Olen ehkä erilainen, mutta kaikkihan me olemme  juoksijoita piirteinemme."


tiistai 10. toukokuuta 2016

Rinkan pakkaamisesta juoksuun

CompactFit + 30kg
Viime kuukausina olen kantanut lenkeilläni kasvavaa kuormaa lisäpainoja. Ajatukseni on, että siirrän taakkaa selkään sitä mukaa, kun laihdun. Tavoitteeni on juosta Vantaan maraton 8.10.2016 27.2 kg (60 paunaa) painavan rinkan kanssa, ja pyrkiä rikkomaan japanilaisen armeijan kouluttajan Toru Sakurain nimissä oleva nykyinen ennätys 4 tuntia, 39 minuuttia, 9 sekuntia.

Viime vuonna aloitin juoksut CompactFit heavy-painoliivien kanssa. Niihin saa ladattua 0-30 kiloa tiukasti sidottuna molemmin puolin kehoa. Painotaskut ovat sen verran korkealla, että liivit päällä on mahdollista tehdä jopa vatsalihasliikkeitä. Sopivat muutenkin erinomaisesti monipuoliseen liikkumiseen, ja niitä käytetäänkin mm. crossfitissä. Itse olen käyttänyt niitä juoksun lisäksi salitreeneissä mm. penkille hypätessä / porrasharjoituksissa.
Ennätyksen määritelmässä kuitenkin puhutaan juoksemisesta repun/rinkan (backpack) kanssa. Painoliivit eivät tätä määritelmää täytä. Ennenkaikkea taakka jakaantuu rinkassa eri lailla, lähes pelkästään selkäpuolelle, ja se ei ole yhtä kiinteästi sidottuna kroppaan kiinni.

wildpacker.com - how to pack a backpack
Käytyäni testilenkillä Savotta Jääkäririnkan kanssa selvisi että se sinänsä soveltuu erinomaisesti juoksuun. Partiota harrastava tytär oli mukana lenkillä, säädettiin rinkkaa muutaman kerran, ja pian se istui täydellisesti selkään, kädet mahtuivat viuhumaan ees taas normaalin tapaan. Kuorma rinkan sisällä aiheutti kuitenkin ongelman. Olin heittänyt kuormaksi rinkan pohjalle sen enempää miettimättä painoliivit sellaisenaan.  Jokaisella askeeella ne hypähtivät ylöspäin, ja iskivät takaisin juuri sillä hetkellä kun olisi pitänyt ponnistaa seuraavaan askeleeseen. Lisäksi ne kohdistivat ristiselkään sellaisia nuijan iskuja,  että jo vajaan kymmenen kilometrin testilenkin perusteella olin varma, että selkä ja iskias ei kestäisi sitä pahoinpitelyä paria tuntia.

Surffailin haulla "backpack weight distribution", ja päädyin wildpacker.com -sivustolle. Kuva aukaisi silmät, ja yön yli mietittyäni keksin miten saisin jaettua taakan rinkassa kuvan mukaisesti, ja vieläpä niin että se ei pahemmin hölsky.

Paikallisesta Säästötavaratalosta löysin kumimattoa ja ryhdyin askartelemaan.

Minulla oli jo valmiiksi painoliivien mukana tulleet lyijymötikät sekä liki ehtymättömät varastot jeesusteippiä. Jeesusteipillähän korjaan kaiken kengistä, ruohonleikkurin ja kevytmoottoripyörän kautta auton spoileirehin.




Lopputuloksena oli kiinteä kaksiosainen pötkylä. Toisessa päässä vain kumimattoa, toisessa päässä sisään leivottuna lyijypainot pyramidin muodossa. Sujautin sen rinkkaan siten, että pyramidin leveä pää jää ylös. Rinkan paino sisältöineen oli 20 kg.

Valtaosa painosta sijoittuu siis  lähelle niskaa, kuorman keskipiste on selkärangan kohdalla, mahdollisimman lähellä kroppaa. Päällään seisovan pyramidin lailla painon määrä suhteellisesti vähenee kohti pehvaa.

Näin lähdin viime lauantaina suhteellisin luottavaisin mielin Jupen Tuparipuolimaratonille Lohjalle. Summana rinkan pakkauksen osalta voin juoksemani puolimaratonin perusteella todeta, että aiemmin olen pakannut rinkan väärin. Tulen noudattamaan tässä kirjoituksessa kuvatun kaltaista painonjakamista jatkossa myös retkeillessä - toimi todella hyvin!

to be continued...




torstai 5. toukokuuta 2016

Tutkimusmatka alkaa

Tehtävä avaruudessa:  "The fastest marathon carrying a 60 lb pack is 4 hr 39 min 9 sec and was run by Toru Sakurai (Japan) at the Tokyo Marathon 2013 in Tokyo, Japan, on 24 February 2013. 60 lb is 27.22 Kg. Toru Sakurai is a Japanese army instructor." // Guinness World Records, Fastest marathon carrying a 60-lb pack

Vaikka olen jo muutama kuukausi sitten lukinnut ajatukseni ja harjoitteluni kohti Vantaan maratonia ja juoksua  28 kiloa painava rinkka selässä niin oikeastaan tuleva lauantai on minulle projektin peruskiven muuraustapahtuma.  Silloin juostaan Lohjalla Jupen tuparimaraton. Itse juoksen puolimaratonin, ja selässäni on 20 kilon rinkka. Syntyy selkeä käsitys, mitä ja miten paljon on tehtävä että jaksan juosta tuplasti pidempään, kovempaa ja raskaamman painon kanssa.

Koelenkillä Finn-Savotta Jääkäririnkan kanssa
Tähän asti olen juossut painotetut juoksuni CompactFit-painoliivin kanssa.  Guinness-ennätyksen otsikko kuitenkin kuuluu suomeksi "nopein maraton kuljettaen 60 lb (27.2kg) reppua". Niinpä olen hakenut  hyvää ratkaisua jo pitkään.  Tutkailin vaihtoehtoja, päädyin surffailemaan Finn-Savotan kotisivuille  ja rinkkavalikoimaan. Jääkäri-Rinkka vaikutti tehtävään suunnittelulta täsmätyökalulta.

Jääkäri-rinkka on parannettu malli alkujaan Suomen Puolustusvoimille suunnitellusta Modulaari-LJK (laskuvarjojääkäri) rinkasta. Kapean muotonsa ansiosta rinkka sopii erinomaisesti hiihtämiseen ja vaeltamiseen vaikeassa maastossa, jossa käsiä pitää pystyä käyttämään vapaasti. Vahvan alumiinirunkonsa ansiosta Jääkäri-rinkka on todella tukeva kantaa. 

Otin yhteyttä Finn-Savottaan, ja minulle vastattiin:  Projektisi kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta ja mielellämme olemme mukana mahdollisessa Guinness-ennätyksen rikkoutumisessa.

Minusta tällainen suhtautuminen on huikean hienoa ja luulen, että se onkin yksi Finn-Savotan menestyksen salaisuuksista: aito mielenkiinto tehdä paras tuote.
Kiitos! Tulen antamaan rinkalle kyytiä.

Maaliskuussa kävimme Runteqin toimitusjohtajan Tommi Ojalan kanssa tapaamassa GE Health Innovation Villagessa Myontec:in vetäjää Janne Pylvästä.

Myontec on kehittänyt mShorts-älyshortsit, jotka mittaavat lihasten toimintaa EMG (Elektromyografia)-mittauksella. Mittauksella saadaan selville mm. kuorman jakautuminen eri lihaksille, tietoa lihasten aktivoitumisesta, relaksaatiosta ja väsymisestä.

Runteq taas on kehittänyt Zoi-nimisen tuotteen, joka koostuu rintaan ja/tai jalkaan asennettavasta anturista ja kännyappsista. Anturi mittaa mm. kiihtyvyyksiä, pystyliikettä, askeltiheyttä ja maakontaktia, ja kehoon kohdistuvia voimia.  Kännysovellus purkaa tiedot helposti ymmärrettävään muotoon siitä, miten juokset ja mhin ja miten sinun kannattaisi juoksutekniikkasi keskittyä.

... mutta mistä sitten juttelimme Helsingin tapaamisessa? No siitä, että kun yhdistämme Runteqin juoksukinematiikka-analyysin Myontecin lihasaktivaatio, -relaksaatio, kuorma ja lihasväsymyskynnystietoon... on lopputuloksena jotain aivan ainutlaatuista.



Totesimme, että Guinness-projekti ja siihen liittyvä harjoittelu erilaisten kuormien kanssa tarjoaa erinomaiset puitteet yritysten väliselle Mad Scientist-tyyliselle yhteistyölle, jonka aikana pengotaan yhdistellään ja analysoidaan dataa ristiin rastiin ennakkoluulottamasti, saadaan selville syitä ja seurauksia, lopputuloksena saattaa syntyä jopa jotain mullistavaa.  Konkreettisesti ensi tavoite on mm. yhdistää lihasten toiminnan eri vaiheet juoksun askeleen vaiheisiin.

Tai jos ei synnykään mitään mullistavaa, niin ainakaan meillä ei ollut tylsää sitä tehdessämme. Lauantaina minulla on siis päälläni sekä Myontecin älyshortsit että Runteqin Zoi-anturi, ja rinkkaa kantaessani kerään saaveittain jatkossa tutkittavaa tietoa...