maanantai 31. lokakuuta 2016

Motivointia, lokerointia ja lintuperspektiiviä.


Jokainen vuosi Läskimaijan maailmanlopun 20.12.12  jälkeen olen halunnut teurastaa Läskimaijan. Laittaa sen lihoiksi, ja jättää sitten internettiin ikiajoiksi roikkumaan kuin ilmakuivatun kinkun. Vuoden 2015 lähestyessä loppuaan tiesin jo kokemuksesta hengen olevan sitkeässä, joten päätin jo joulukuussa 2015 että vuosi 2016 on Läskimaija final season.

Miksi lopettaa Maijana?

No siksi, että se oli alkuperäinen tarkoitukseni. Toteuttaa anonyymin edelleen satunnaisesti tupakoivan (sori vaan äiti), liikkumattoman paksun Läskimaijan unelma tulla Ironmaniksi kolmessa vuodessa. Nimenomaan Maijan, eikä vaikka Matin siksi, että minua ei edes arvattaisi mieheksi. Halusin jättää jälkeeni enintään tarinan, jolla on alku ja loppu ja ei kosketuspintaa todellisuuteen.

No identiteetti paljastui ja yhdistyi todelliseen minään. Se mitä Läskimaijana kirjoitin olikin monen mielestä yhtäkkiä minun sanomaani, siis ihmisenä eikä sarjakuvahahmona.  Se on kaikkea muuta kuin mitä alunperin halusin. Se on vaikeaa, hankalaa ja en pidä siitä. Ei minun alitajuntani kakofoniakaan kenellekään  kuulu. Nyt sitten erityisesti tänä vuonna kun olin omalla nimellä lehdissä rinkkajuoksentelun takia, tuntui erityisesti että tämä malli on mielenvikainen ja skitsofreeninen.

Miksi jatkaa

Pari viikkoa sitten aloin tajuta, että itseasiassa tämä on aivan mielettömän hyvä systeemi. Todennäköisesti se on syy, miksi olen vaikeuksista huolimatta saanut pysyttyä liikuntaraiteilla. Olen asettanut itselleni kiinnostavia päämääriä tulevaisuuteen ja myös saavuttanut niitä. Pitänyt ahmimishäiriön kurissa ja oppinut ymmärtämään sitä ja sen logiikkaa.

Läskimaija oikeastaan onkin ihan oma erillinen instanssinsa. Se olen minä, mutta lintuperspektiivissä. Irti arjen mikrotason ongelmista, nähden vähän kauemmas tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Niin on helpompi piirtää karttaa.

Viime viikon alussa pongasin Elisa-kirjasta norjalaisen huippu-urheilijoita sparranneen Erik Bertrand Larssenin kirjan Paras. Sen lisäksi, että se on mahtipontinen, melko amerikkalainen ja vähän
ärsyttävä se tuotti monta ahaa elämystä.

Jotenkin, automaattisesti, olen Läskimaijana toteuttanut useimpia mentaalivalmennuksen oppeja itseeni.

- astu ulos omasta arkipäivän kuplasta. Katso asioita ulkopuolelta.
- vertaa itseäsi itseesi, älä muihin.
- löydä arvosi.
- tee se kunnolla.
- mitä oikeastaan pelkäät, onko se konkreettista?
- aseta tavoite, jonka oikeasti haluat saavuttaa. .
- tee päätös. Kun päätös on tehty, ihokarvat nousevat pystyyn.
- kärsivällisyys
- suunnitelmallisuus
- virheet ja vastoinkäymiset ovat paras tapa oppia jotain uutta.
- harjoittaa voi muutakin kuin kehoaan.
- "Olen kova." Voimalauseet.
- sisäinen dialogi. Visualisointi.
- näytä siltä mikä haluat olla. Se miten toimit, vaikuttaa omaan itsevarmuuteesi.
- moodi. Löydä moodi jossa olet tehokkaimillasi. Minulle Läskimaija.

Tässä Bertrandin teesit. Ei minun. Tai siis nimenomaan minun, Läskimaijan, ja Bertrandin.

Tarviiko vielä selittää, miksi jatkan.  Läskimaija on maailman Paras personal trainer. Minulle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti