keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Runteq RunLab: tiedä miten juokset

Tammikuussa juoksulaktaattitestien  yhteydessä tarjoutui mahdollisuus Tamperelaisen Runteq-yrityksen  vielä testivaiheessa olevan tuotteen koekäyttöön:   kenkiini ja sykevyöhöni kiinnitettiin RunLab-anturit, jotka mittaavat kiihtyvyyksiä ja sen sellaista.  Lisäksi juoksin joka kierroksella valokennojen läpi: näin saatiin määritettyä mm. tarkka askelmäärä per tietty metrimäärä.

Olin kuullut ja lukenut Runteqista ja heidän Runlab-tuotteestaan jo muutamia artikkeleita. Dataa, antureita sekä mittaustietoa siitä miten juoksen: minkälainen askeleeni on, miten muu keho käyttäytyy. Mitä jumppaileva nörtti  voisikaan vielä toivoa!
 
Muutaman päivän kiihkeän odottelun jälkeen sain käyttäjätunnus- ja salasanaparin Runteq:in RunLab-web-palveluun ja pääsin tutustumaan tuloksiin.

Sisäänkirjautumisen jälkeen kouluarvosanoihin tottuneena ilahduin yleisindeksistä:

Runteq RunLab | Yleiskatsaus
RunLab indeksi 4.1 / 10. Eipä ollu nelonen ei! Rehellisyyden nimissä, pikkuisen otti aivoon että jaapasen jaa!  Mutta onneksi seuraava rivi toi merkittävää lohtua.

Keskivartalon hallinta:  ERITTÄIN HYVÄ. Eipä ole kaikki ne vuodet 40-kilon pelastusrengas vyötäröllä menneet hukkaan. Kovaa keskivartaloreeniä, 40-kilon hulavanteella ! "Jos keskivartalon hallinnan tulos on seitsemän tai yli, olet hyvällä tasolla. Heikko keskivartalon hallinta johtaa huonoon tasapainoon, heikkoon taloudellisuuteen ja kasvaneeseen loukkaantumisriskiin."
   

Rullaavuus-asiaan oli pantu aivan liian vähän punaisia pallukoita omiin mieltymyksiini nähden. Pirulaiset. Mutta oikeaan osui. Tätä seikkaa on joskus pari vuotta sitten juoksumatollakin katsottu, kun mietittiin miksi koivet ei kestä juoksua määrissä. Nimittäin edelleen on vähän tätä vaivaa: "Askelluksesi on kulmikasta ja harppovaa. Yritä lyhentää askeleen pituutta ja sijoittaa askeleesi mahdollisimman lähelle painopistettäsi.". Makes sense.

Pomppivuus oli Runlabin mukaan tasolla hyvä. Juoksuterminä vähemmän tuttu: "Pomppivuus kertoo vartalon ylös-alas liikkeen määrästä. Suuntaa askeleen työntövoima eteenpäin".  Kyllä tässäkin maalaisjärjellä jotain ideaa on. Jos ajattelisi jokaisen juoksuaskeleen olevan tykinlaukaus, vaikuttaa tykin suuntaus kantamaan per energiankäyttö. Kysykää vaikka legendaariselta Lordi Nelsonilta! Päätin kuitenkin tutustua asiaan tarkemmin.

Askeltiheys olikin jo entuudestaan tuttu, ja olen tuntenut sen suhteen hieman huonoa omaa tuntoa, koska muutamista yrityksistä huolimatta  tiheä askel vain tuntuu luonnottomalta. Runlab toisti samaa. Tyydyttävä. "Askeltiheys kertoo kuinka monta askelta juokset minuutissa. Hyvä arvo on noin 170-180 askelta minuutissa. Askeltiheyden kasvaessa juoksun tehokkuus paranee. Keskimääräinen askeltiheytesi on alle 170 askelta. Aseta tavoitteeksi sen nostaminen 5%:lla, esimerkiksi 157 askelta minuutissa."  Mittaustulos on varmasti oikea, mutta...

Tukivaihe: erittäin hyvä.  "Tukivaihe on askeleen osuus, jolloin jalka koskettaa maata. Lyhyempi tukiaika mahdollistaa elastisen energian hyödyntämisen ja taloudellisemman suorituksen." Koska nyt kuitenkin ollaan jo tällä tasolla, aion tavoitella seuraavaa tasoa, eli levitoimista.

Askeltyyppi - tuo internet-keskusteluryhmien perusperkele kertoi jo etukäteen mututuntumalta tietämäni tiedon, olen: Kantapää: 48% / Keskijalka: 47% / Päkiä: 4% - astuja. Ihania lukuja!  "Noin 70% kuntojuoksijoista ovat kanta-astujia. Päkiä- ja keskijalan askelta pidetään yleisesti terveellisempänä kuin kanta-askelta. Juoksijoilla on olemassa henkilökohtaisia eroavaisuuksia." 


Web-liittymä antaa mahdollisuuden myös aivan ihanien mittaustulosgrafiikoiden tarkasteluun. Silläkin uhalla, että tämä on ehkä niin hardcore-kamaa että pitäisi K-18 luokitella, läväytän sen nyt tähän ihan levälleen:



Kolmannella mittauskierroksella näkyy hieman säröä tukivaihemittausdatassa, mutta muuten käppyrät käyttäytyvät ihanan uskottavasti. Pitäisiköhän tämä tulostaa A1-koossa ja laminoida seinälle!

Runteq-juoksu oli hyvä kokemus.

Ensinnäkin minulle selvisi, että  antureiden avulla voi mitata paljon asioita juoksusta, ja mitä ilmeisemmin saada aivan oikean mittaustuloksenkin.  Sain uudenlaista näkemystä siihen miten juoksen, ja joihinkin asioihin ajattelin kiinnittää huomiotakin. Lähinnä tämä asia  omalla kohdallani on tuo harppominen, ja se että keskityn hiukan  siihen että painopiste osuisi askelkohdan päälle. Ihmisellä on harrastuksensa parissa hyvä olla aika-ajoin joitakin selkeitä asioita joihin keskittyä.

THE END.

Meinasin alunperin kirjoittaa tämän Runteq-bloggauksen melkein heti samantien, mutta tässä on käynyt niin että olen useampana iltana sukeltanut tämän asian pariin.

Suosittelen nääs lopettamaan lukemisen tähän tai jo THE END:iin, jos pidät siitä, että asiat ovat oikein tai väärin. Yhdellä tavalla tai vähintään asteikolla 1-10. Päkiä hyvä, pomppivuus pe*stä jne. Sovitaan niin jos haluat.

Ensinnäkin nörttipornoa by Eveliina Sopio, Biomekaniikan Pro Gradu Tutkielma, Jyväskylän Yliopisto, Syksy 2013.   

Inertiaalianturit juoksun biomekaniikan tutkimisessa - vertailu perinteisiin analysointimenetelmiin
 "Inertiaaliantureiden avulla voidaan helposti ja edullisesti tutkia esimerkiksi nopeuksia, erilaisia nivelkulmia, kiihtyvyyksiä." 

"Inertiaaliantureiden toiminta perustuu siihen, että jokaisen kehon osan, johon anturi on kiinnitetty, orientaatio ja sijainti pystytään laskemaan erilaisilla algoritmeillä inertiaalianturin mittaaman datan perusteella. Antureiden mittaustekniikka voi perustua esimerkiksi kiihtyvyyden mittaamiseen maapallon koordinaattisysteemissä tai anturin omassa koordinaatistossa. On myös antureita, jotka mittaavat kiihtyvyyttä omasta koordinaatistostaan ja sijaintiaan toisiin antureihin nähden." 

Ihania sanoja. Anturi, data, koordinaattisysteemi. Uuh! Tutkielman pohdintaosuudessa todettin:

"Tämän tutkimuksen perusteella RunLab™-laitteesta voidaan sanoa, että sillä on mahdollista mitata vertikaalista liikettä luotettavasti. Laskukaavoja tai antureiden tarkkuutta pitäisi hieman korjata, jotta mittaustarkkuus mitattaessa tukiaikaa ja nopeuden hidastumista kontaktin aikana olisivat vastaavia kuin perinteisillä menetelmillä mitattuna. Mittaukset suoritettiin vuoden 2012 lopulla, jolloin RunLab™-laite oli vielä tuotekehitysvaiheessa.Tämän jälkeen dataa ja analyysien tuloksia on käytetty hyväksi parantamaan laitteen luotettavuutta ja tarkkuutta." 

Sen perusteella, miltä käppyräni nyt näyttivät niin mittaukset tukiaikaakin koskien ovat jo varsin hyvällä tasolla. Hyvä Runteq! 

Hyvää lukemista on tuo Eveliina Soipion tutkielma muutenkin, jos on tällainen vähän nörtti ja haluaa erilaisen näkökulman juoksuun. Oikeastaan minua ei missään vaiheessa kyllä nuo mittaustulokset sillä tavalla epäilyttäneetkään, mutta oli kiva lukea asiasta ihan tiukkaa tekstiä.

Mutta, tässä sielunrauhan menetysmahdollisuuksia niille jotka niitä haluavat.

Asioita on maailmassa mitattu kautta historian, mutta se tulkinta... tässä tukku tuoreita artikkeleita ja tutkimuksia:

... Ensinnäkin  tuntuu löytyvän melko vahva konsensus ja faktapohja sille, että juoksuaskeleen tiheys eli kadenssi on hyvä asia, mikäli tarkoitus on juosta paljon ja välttää vammautumista. Näinpä kai siksi, että tälllöin iskut jakaantuvat pienempiin murusiin. Cadence and injuries: Once more, with science

... nämä saman vahvan konseksuksen kannattajat usein ovat sitä mieltä, että se on päkiäjuoksu joka johtaa hyvään askeltiheyteen ja juoksun taloudellisuuteen. Mutta, mitä sanotte siitä että löytyy läjäpäin tutkimuksia, joiden mukaan kanta-askel kuluttaa vähemmän energiaa. Heel Strike Uses Less Energy Than Midfoot Strike

... sitten askeleen pomppivuudesta, saattaakin olla että Amiraali Nelsonin opit eivät enää pädekään. Viime vuoden lopulla julkaistiin mm. Espanjalainen tutkimus, joka toteaa pomppivan askeleen olevan taloudellisempi, kuin ei pomppivan. Are Bouncy Running Strides More Economical? 



... ja  lopuksi todettakoon että henkilökohtaisen luontaisen juoksuaskeleen muuttamisesta on kuulemma enemmän haittaa kuin hyötyä. Study: Changing Running Stride Does More Harm Than Good ;D

Kaiken tämän jälkeenkin olen sitä mieltä, että 1)  askel kannattaa ottaa 2) itse sain myös sen (viittaan nyt askeleeseen ;) mittaamisesta kicksejä ja 3) osaan ehkä joitakin korjaavia toimenpiteitä tehdä itsekin.

Mutta, arvelisin että Runteqista on erityisesti hyötyä valmentajille, shamaaneille, juoksun ulkopuoliselle tarkkailijalle, osana esim. juuri laktaatti- ja muitatestejä. Shamaani sitten voi sinua lisää auttaa mittausdatan tulkitsemisessa, jos niin haluat. Mielenkiintoista toki olisi jos tämän tiedon voisi kerätä vaikka vuosien varrelta, ja viedä automaattisesti Endomondoon tai muuhun Sportstrackeriin ja katsoa miten se vuosien mittaan kehittyy, vaikkapa painon ja juoksukokemuksen vaihdellessa. Myös joukkoistettu ja keskitetty datan keruu voisi tuoda tähän ihan uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia tuotekehittäjänkin näkökulmasta.





4 kommenttia:

  1. Kiitos blogitekstistä! "Are Bouncy Running Strides More Economical?" tutkimukseen pieni kommentti. Artikkelin mukaan taloudellisuus on parempi kun jalan liikerata nousee heilahdusvaiheessa korkealle. Tutkimuksessa ei siis suoraan viitata ylävartalon pomppivuuteen (vertical oscillation/displacement) , vaikka moni kommentoija maailmalla on niin uskonutkin :). Laahaava askel ei siis ole taloudellinen. Tutkimus on tehty mittaamalla 25 juoksijaa (10km <34 minuuttia), joten tulos ei välttämättä päde kuntojuoksijoihin ja kaikkiin vauhteihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa - aivan, ymmärsin tuon pomppivuus homman tosiaan pikkuisen tai paljonki pieleen. Tutkimuksessa viitattiin tosiaan nimenomaan askeleeseen, eikä niinkään ylävartalon ja esim. mahanpompottamiseen :)

      Kiitos tarkennuksesta, tää kaikkienalojen nettitohtoruus on joskus hieman vaikeaa
      Nimim. http://laskimaija.blogspot.fi/2013/04/kateva-hoito-opas-rasitusvammoihin.html ;)

      Poista
  2. Mielenkiintoinen testi. Olisi hienoa tietää omallakin kohdalla tuo legendaarinen päkiä/kantapää-juoksuaskeleen tilanne, ilmeisesti se on ihan ok kun ei ole juuri vaivoja näkynyt.

    Millä tasolla sun kadenssi on pyöräillessä, pysyykö siellä ihanteellisessa eli 90-100 rpm?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuon juoksuaskeleen(kin) suhteen pääasia lienee loppujen lopuksi että on siihen itse tyytyväinen :)

      Mun kadenssit pyörällä on perin aneemiset, aiempina vuosina lienevät olleet jotain 60+ -hujakoilla mutta nyt tässä talven mittaan oon koittanut nostaa niitä siihen 70-nurkille. Ja kevättä kohden ehkä vielä vähän lisää. Toisaalta, Craig Alexanderin kadenssi ironman-pyöräosuudella on kuulemma n. 82.... että tää on taas näitä, taitaa tässäkin olla monenlaisia oppi- ja uskonleirikuntia. :)

      Poista