keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Sisäsoudun SM 2000m lauantaina 1.2.2014: hei nyt jännitetään taas!

Elokuussa 2012 näin mörön. Olin osallistumassa ensimmäiselle triathlon-täysmatkalleni ja jännitin rajusti.  Tässä noita tunnelmia.

Näistä tapahtumista on nyt kulunut  reilut 500 päivää. Ja nyt kun tässä oikein sydäntä ja sielua pengon, kaivan ja tökin tuntemuksia, niin ehkäpä tosiaan. En oikeastaan enää nykyisin mainittavassa määrin osaa jännittää tällaisia kestävyysliikuntatapahtumia.

Ja se johtuu siitä, että   ei se matka tapa...

Jos osallistuu puolimaratoniin, maratoniin, ultrajuoksuun tai täydenmatkan triathloniin tavoitteenaan sen läpäisy, ilman aikarajaa, niin ei tarvi jännittää. Jos oikein kovasti haluaa, niin perille kyllä pääsee, jos vain voimienkin ehdyttyä löytyy mikä tahansa nopeus joka vie eteenpäin,  oli se sitten kävellen, kontaten tai ryömien . Toki jotain rajoja on, kuten esimerkiksi "raatobussit" ultrajuoksuilla, jotka keräävät pois myös niitä joilla on halu mutta vauhti ei enää riitä.

...  vaan vauhti.

Otetaan jokin eläin, siis esimerkiksi  mäyrä, rusakko, orava, vompatti taikka ihminen.  Niin jos se ihminen tai vompatti pannaan semmoisen oravanpyörään ja sanotaan, että "nyt tää pyörä pyörii  sitten koko ajan kiihtyen, juokset vaan siinä samaa tahtia  mukana." Niin arvaatko miten käy. Se lentää turvalleen, valkoista vaahtoa valuu vain sen suupielistä ja siinä se sitten pyörii vinhaa vauhtia pyörän mukana. Ei haittaa  ehkä hirveesti, jos se oli ihminen, mutta aatteleppa jos se olikin suloinen söpö vompatti

Jos ei tuo vompattiparkakaan sinuun tehonnut, niin kaltaisillesi tunteettomille koville automiehille- ja naisille  tarjotaan sen sijasta tai lisäksi oheinen opetusvideo. Otetaan "perusterve Toyota Supra", ja pannaan turbo pyörimään kiihtyvällä vauhdilla.

Sitten otetaan yksi Läskimaija ja pannaan se osallistumaan sisäsoudun 2000m SM-kisoihin, vaikkapa ensi lauantaina 1.2. Helsingin urheilutalolla 10:00 alkaen.  Testijärjestelyissä on joitakin samankaltaisuuksia. Muunmuassa se, että niinkuin tuota Supraakaan, ei ole Läskimaijaakaan koskaan altistettu aiemmin tällaiseen koettelemukseen.  En ole ikinä aiemmin soutanut täysiä yli 1000 metriä. Maratonin olen kyllä soutanut useamminkin, mutta siinä "täysiä" on ihan eri asia.

Läskimaijan moottori pystyy tuottamaan suhteellisen vaivatta soutulaitteella noin 200 wattia (1:55 / 500m) melko pitkään. Mutta: ensi lauantaina  tavoite onkin  vajaan 7 minuutin  ajan tuottaa keskimäärin noin 360-380 wattia. Se  mahdollistaisi suurinpiirtein nopeuden 1:40 / 500m. Pelottaa, että käykö kuten Supralle. // Watts Calculator | Concept 2

Nopeus kasvaa vain reilut kymmenen prosenttia, mutta tehontarve lähes 60%.   Yök, en tykkää!! Numerot on vain numeroita!  Kiihtyyhän Saabbikin nollasta sataan ainaskin alle kolmeen sekunttiin, vaikka siinä on vain noin 200 hevosvoimaa. Ainakin jos se on musta Saabbi, ja ainaskin minun mielestäni!

Hylätkäämme kaavat, laskurit ja numerot. Hakekaamme voimaa ja uskoa siitä ja siihen että lopulta on kyse vain henkisestä lujuudesta.  Sitä löytyy internetistä! Tässä näyte kokeneen amerikkalaisen soutuvalmentajakonkarin blogista, valmiiksi Googlen  huippuunsa hiotun tekoäly- ja kääntäjäteknologian läpi  ajettuna:
Kuva: Concept 2 Facebook Lean, Mean, Mr. Bean!

 "Avain sprintti on pysyä pitkä jalat eikä lyhentää aivohalvaus, ja istua pitkä ja kehon. Urheilijan jalat ovat kouristelua, polttava tuska  ...helppo tapa on aloittaa soutu puoli liukumäki ja pyytää enemmän takaisin. Tämä saattaisi toimia hyvin muutama aivohalvaus, mutta selkälihaksia eivät ole riittävän suuria tuottamaan niin paljon ulostulon. Jalat halkeaa ja putoaa pois pois pois...." // How to: Pull a 2k test

... vähän tuli mieleen Tähtialuksen kapteenin logimerkinnät juuri ennen mustaan aukkoon, valtavaan kosmiseen  dalimaiseen vääristymäkenttään syöksyessä. Se hetki, juuri siinä rajalla..... mikä hirvittävä koettelemus!  Sitten ajattelin asian valoisaa puolta. Tuo Concept 2-soutulaiteviikinki on purjehtinut 2000m sisäsoudun laktaattivääristymäkenttiin, porautunut sinne syvälle, tullut takaisin jalat haljenneena ja pystyy silti näinkin selväjärkisesti kuvailemaan siellä näkemäänsä ja kokemaansa. Skeptikot ajattelevat tietenkin heti: Höpö höpö, hörhöhommia - ei mustasta aukosta paeta! 

Mutta 25.1.2014 Stephen Hawking liittyi rintamaan:YLE: Stephen Hawking murtaa mustien aukkojen tapahtumahorisontin:    Brittifyysikko kertoo, että vaikka klassisen teorian mukaan mikään ei voi paeta mustasta aukosta, kvanttiteoria mahdollistaa energian ja tiedon paon. 
 
Omissa empiirisissä tutkimussani olen saanut viitteitä siitä että kvanteilla viitataan näissä piireissä pitkälti kääretorttuihin. Kääretorttu-teorian mukaisesti lataan energiani siis siltä pohjalta likimain maksimiarvoon. 


Siltä varalta, että Stephen Hawkingin teoria ja siten myös siihen perustuva kisastrategiani osoittautuu vompatiksi enkä onnistu kääretortttulatauksenkaan voimin pakenemaan laktaattivorteksien mustasta aukosta, toteutan jo aiemmin Facebookissa julkaisemani varasuunnitelman:  räjähtävä alku ja teeskennelty epilepsiakohtaus.

2 kommenttia:

  1. Se on muuten juuri noin, mitä lyhyempi kisa niin sitä enemmän jännittää (pelottaa) kun tietää että pitää vetää kovalla sykkeellä alusta loppuun. Joku maraton rennoin mielin on nautiskelua eikä hapokas rääkki ja täysin erilainen suorituksena.

    Olkoon Geigerin voima kanssasi! Tsemppiä souteluun!

    VastaaPoista
  2. Aika huikeeta, tämä oli ehdottomasti viikon paras! Hyviä vorteksin syövereitä ja palaa elävänä takaisin!

    VastaaPoista