tiistai 1. lokakuuta 2013

Lähtökohdat Waarojen maratoniin: tappiinsa viritetty ihraläjä

... tuossa viimeksi eilen retostelin Facebookissa, että "Haitanneeko se, että on jäätävässä kunnossa, kun talvikin on jo tulossa!"

Se pitääkin paikkansa. Vaikka Nastolan täysmatkasta (24.8) on tarkistuslaskujenkin jälkeen kulunut vain himpun reilu kuukausi, niin lyhyen flunssajakson jälkeen olen saanut syötettyä koneeseeni paljon enemmän juoksutreeniä kuin olisin ikinä täysmatkan jälkeen kuvitellut. Mikä ihmeellisintä, juoksut tuntuvat uponneen ja eilinen viimeinen 26km pitkis tuntui keveämmältä kuin ikinä. 

Laskin Endomondosta, että tähän kuukauteen on mahtunut 4 kpl 20-30km hölkkää ja 2kpl n. 40km lenkkiä. Lisäksi tietty lyhyempiä kirmaisuja ja 12h sisäsoutua. 

Eilen aloitin levon, ja siihen pääsin ilman minkäänlaista ylikunnon taikka rasitusvamman tuntoa.


Sitten huonot uutiset. Kerron sen kuvin. 

Kuvassa viimeisen n. vuoden painokehitykseni alkaen about ensimmäisestä triathlonin täysmatkastani 2012.

Otetaan esimerkki: jos ihminen kykenee yhden nuotioillan aikana syömään melkein salaa itseltäänkin vaikkapa kymmenen makkaraa ja hamuamaan vielä kotiin tultua osansa ylijäämäherkuista, niin ei tuon kehon omistajaa ole kovin helppoa kuihduttaa. Vielä kun se perkele osaa arkielämässä, sanotaanko 80% ajasta, esittää niin tarkkaaa poikaa. Valitsee lounaaksi palsternakkakeiton, eikä ylikypsää herkullistapaistia, jos vain mahdollista. 

Kun lähden Waarojen maratonin 86km ultra-matkalle ensi lauantaina klo 07:00, painan tankkauksen jälkeen todennäköisesti n. 117.5 kg.

Eikä siellä ole tasaista, kuin Pyhäjärven vakiokiertolenkillä, vaan aivan älyttömästi korkeuseroa.  Ultrassa mennään oheinen reitti, KAHDESTI.


Joten. Tässä sitä taas ollaan, kilojen kanssa vuoren juurella. Onneksi en lähde Kolille yksin. Mukaan lähtee Jason, jäsen T, Janne, Noora, Hanne ja muitakin tuttuja. Kavereiden lisäksi, on minulla salainen asekin: vaimoni osti minulle ranskalaiselta helppoheikiltä kilon salamia <3 Ne, jotka liikkuvat seurassani eivät kaadu suolatasapainon järkkymisen takia - ehei!

Asenne on tämä.




9 kommenttia:

  1. Sormet verillä tulee naputeltua refresh-nappulaa Vaarojen maratonin tulospalvelussa viikonloppuna. Tuttujen juoksutapahtumia jännittää välillä enemmän kuin omia.

    Le bison & Marathon des Dangers, mikä ihana yhdistelmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla Kolilla tosiaan on järjestäjänkin puolesta vissiin jonkinsortin GPS-seuranta, ja eteneminen päivittyy livenä johkin systeemiin. Koitan tästä panna ehkä jotain linkkivinkkiä tänne sitte ku/jos osoitetta on tiedossa. Ton lisäksi mulla on vähän ajatus kantaa mukana Endomondo-puhelinta, josta eteneminen näkyy ihan kartallakin - ja nyt pitäisi puhelimen ja lisäakun yhteistyönki olla siten parempi että akku saattaa kestää koko reisun - tai sitten ei. Pistän tostaki osviittaa myöhemmin vielä.

      Sen lisäksi että kunto saattaa totaalisesti muutenkin loppua kesken, niin meillä on vähän ajatus mahdollisesti ihan jopa geokätköillä kesken vaarojen marailun, joten ei kannata huolestua jos ja kun eteneminen välillä pysähtyy :D

      ps. ranskaksi kaikki kuulostaa NIIIIIIIN hienolta :)

      Poista
    2. Silloin kun olit HOKAssa istuin tamperelaisen hotellihuoneen vessassa tehden viimeisiä valmisteluja ennen Pyynikin puolimaratonia, selasin liveseurantaa ja kiroilin miksei homma etene. Taisi olla joku viive nettipalvelussa, hyvinhän sielläkin meni! :-) Endomondo toimi silloinkin muuten ihan kohtuullisesti muistaakseni liveseuranta-tarkoitukseen.

      Poista
  2. Ei voi muuta sanoa kuin, että olet ihme äijä :-)

    VastaaPoista
  3. Jes, tuo on niin mahtavaa kuulla, että olet tikissä lauantain juoksua ajatellen! Kova on koitos edessä, mutta hyvin se mänöö, miksi ei menisi! Olethan täyttä terästä!!
    Tuo vaimon hommaama salamipötkylä oli jotenkin niin hellyttävää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihmeen levollisin mielin tässä ollaan liikkeellä nyt. Ei se voi tarkoittaa muuta ku täydellistä arviointikyvyttömyyttä, viime hetken paniikkia ja povata kauheeta romahrusta :) Ei vais, mahtava reissu on tulossa - oltiinpa maalissa sitten tajuissaan tai ei. Juoksua en mee kyllä luppaamaan silti, vaan enempi könyämistä. Nährään parin päivän päästä! :)

      Poista
  4. Onnee matkaan, teille kaikille!
    Kova homma on edessä, mutta toi sinun asenne siivittelee kivasti maaliin!
    Tsempit ja saattaa jokunen kannustushuuto tulla kun kierros vaihtuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kannustus tulee varmasti tarpeen! Näin esimerkiksi viime yönä unta josta ensimmäinen jäänyt vaikutelma oli se että matka oli taivallettu ja ajattelin "eipä tunnu missään tommoinen ultra!", sitten kuva siirtyi lintuperspektiiviin ja makasin pimeässä metsässä vähintään taju kankaalla polun vieressä :)

      Poista