lauantai 17. elokuuta 2013

Tanner tömisten Nastolan täysmatkalle


Mies. 40 vuotta, 115.1kg, 193cm. BMI 30.9: merkittävä ylipaino.

Triathlon. Täysmatka: 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja maraton.

Jos minulla olisi nyt käytössä sama puntari kuin vuosi sitten samaan aikaan ennen Nastolan täysmatkaa, luulisin olevani jo liki normaali-ihmisen spekseissä. Tuo aiempi puntari näytti suuruusluokkaa reilut 10 kg liian vähän.

Viime vuonna tähän aikaan painoin siis todellisuudessa  pari-kolme kiloa enemmän kuin nyt.  Onneksi tuo vanha, viisas ja  hyväntahtoinen puntari uskotteli painoni olevan sen verran vähemmän, että saatoin kuvitella selviäväni täysmatkasta.

Nyt  tiedän jo onneksi kokemuksesta, ettei paino ole este vaikka kuvan uusi vaaka näyttää totuuden kaunistelematta. Paino on voimaa, ylipaino on ylivoimaa.

Viikon päästä tähän aikaan olen jo noussut horjuen järvestä, rillit huurussa riemukas mutta eksynyt ilme naamallani.   Olen pukenut pyöräilykengät vääriin jalkoihin. Hetkeä myöhemmin polkupyörän selässä ihmettelen pyöräilyasun pehvapehmustuksen vajavaisuutta, ja huomaan että olen märkäpukua pois repiessäni riisunut itseni vahingossa Aatamin asuun. En välitä tästä, vaan lasken pikaisesti alastomuuden tuoman positiivisen vaikutuksen voima/paino-suhteeseen.

Poljen intoa puhkuen puolikuut vilkkuen ylös murhaavan jyrkän ylämäen kohti Nastolaa ja sieltä edelleen siirtymäosuuden  neljästi kierrettävälle 37km pyöräilyreitille.  Selässäni minulla on neonvärinen mutta hieman kurainen juomareppu, johon olen viisaasti jo päivää aikaisemmin  sekoittanut 300 grammaa energiageeliä ja urheilujuomaa.  Keskityn juuri  tulevaan makunautintoon ottaakseni ensimmäisen imaisun pillistä. Mitä ihmettä! Geeli ja neste ovat yön aikana muuntuneet mystisen kemiallisen prosessin johdosta niin tiukaksi hyytelöksi, että sitä en saa vuosien trumpettisoittokokemuksesta huolimatta imettyä pillin läpi. Heitän harmissani pyöräilyrepun selästäni.  Aavistan pahaa.

Pyöräilyreppu hyytelöineen iskeytyy piennarkivikköön.  Krakata-gang-nam-boom!! Valtava räjähdys. Ilmeisesti Maxim-urheilugeelin, Hartsportin ja Energy-Boost kofeiinijauheen maaginen sekoitussuhde, lämpötila ja muut ympäristötekijät olivat luoneet juuri sellaiset olosuhteet, jossa juomareppuun pakkaamani harmittomat ainesosat olivat muuntautuneet kemiallisen prosessin kautta räjähtäväksi geligniitiksi.

Savi, muta ja kivenlohkareet lentelevät puiden latvojen korkeudelle. Ovat unohtaneet harventaa nuo koivut, jäävät lyhyiksi. Vilkaisen taakseni. Räjähdyskraateri on halkaisijaltaan ainakin viisimetrinen. Huh! Onneksi juuri täällä ei ole yleisöä ja muut ovat menneet jo kauan sitten. Räjähdyksen paineaalto keskeyttää ajatuksenkulun ja ottaa minut kouraansa, tunnen lähes litistyväni. Garmin Forerunner 310xt:n keskinopeusnäytin nousee hetkessä lukemasta 27.2 km /h yli viiteenkymmeneen.

Tartun entistä tiukemmin Felt S22-pyöräni aika-ajotankoihin ja käperryn vatsan sisäelinrasvojeni asettamissa rajoissa optimaaliseen aero-pakettiin. Enää 145 kilometriä juoksuvaihtoon.

... miten sitten kävikään. Se selviää  24.8 Nastolassa!




9 kommenttia:

  1. Kovasti vain onnea Nastolaan! :)

    VastaaPoista
  2. Kohta nähdään! Toivottavasti ei räjähtele edes renkaat. Mennään ja nautitaan liikunnan riemuista aamusta iltaan!..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin tehdään! Nyt näyttää sääennustekin aikalailla niin täydelliseltä kuin Suomessa tähän aikaan kesää voi, jopa niin että pian voi alkaa valitella että juoksuosuudella olisi voinut olla vähän viileämpi. Ei vaan, kiva jos ei sada, se tekee pyöräilystä äkkiä kalsaa.

      Poista
  3. Alle kolmentoista tunnin menee niin että heilahtaa ja jos ei heilahda niin ainakin saat seikkailla koko rahan edestä!

    VastaaPoista
  4. On ollu tässä nyt semmoset tunnelmat jotta minen lähe minnee nastolaan =D En oo pystyny ees blogia päivittämään vielä kun niin kauheet pössikset ...Mutta onneks teit tän päivityksen sie. Pakkohan nää puolikuut ja krakatarixräxbängbuumit on nähtävä!=) Enpähän oo sit ainut...äeeteeeeee =/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, melko vaihtelivissa tunnelmissa täällä mennään. Juuri äsken koitin että jokohan se uusi märkäpuku olisi saatavissa ihan kiinnikin asti. Ei ollut, mutta yks sauma siitä nasahti auki. Elikkäs pittää polskia siinä hihattomassa vielä tänäkin vuonna. Onneksi täksi viikoksi on kelit vähän lämminneet niin kaippa sielä tarkenee. Tsemppiä sinne tankkaus-mässäilyfestivaaleihin!

      Poista
    2. Jos yhtään lohduttaa nii ahtaalta tuntu perjantaina tuo miunkiin märkkäri. Tähän kun vielä tankit päälle niin aijai kyllä soi! Mut ompahan sitte mitä kuluttaa..
      Ei muuta kun hyviä mässyjä myös sinne!

      Poista
  5. Voimia koitokseen!! Nautihan joka hetkestä :D Toivottavasti huokltojoukot sieltä jotain tiedottelee...

    VastaaPoista