torstai 18. heinäkuuta 2013

Moon tikis!

Terveisiä laakian paikan harjootusleiriltä Laihialta.

Tulevana lauantaina nautiskellaan Joroisissa puolenmatkan triathlonista, ja minä olen huippukunnossa. Mikään yksittäinen seikka ei voisi olla tässä hetkessä tämän paremmin.

Rentouttava kesäloma on viimeistä alkavaa viikonloppua vaille finaalissa  ja triatloonijumppahommatkin ovat sujuneet kesälomailun ohessa vailla kommelluksia.

Tulimme eilen tänne Laihialle äitini luokse, ja aika-mahdollisuusikkuna salli jo perinteeksi muodostuneen Joroisten puolimatkalle  ihmisen täyrellisesti valmistavan viimeistelyharjoituksen toteuttamisen.

Sikäli mikäli joku toinenkin ihminen haluaisi myös täydellisesti tulla valmistetuksi, niin mainittakoon että varustepuolelta hän tarvitsee halkaisukirveen, pöllit muutaman motin pilkkomiseksi, mummon polkupyörän ja mieltymyksen mukaan myös lenkkitossut.

Kun pöllit on pilkottu, poljetaan mumman pyörällä vimmatusti ja kyläläisten hämmästykseksi Torstilan 5km lenkki. Pyörän säädöissä olennaista on tarkistaa, etteivät polvet aivan hakkaa kuljettajan leukaa tiukimpienkaan irtiottojen yhteydessä. Rerefenssitiedoksi mainittakoon että  henkilökohtaisesti sain ylläpidettyä kuvan pyörällä viimeisen kilomterin soratieosuuden loppuhuipentumakilometrin aikana 31-34 km /h nopeutta, joka herätti ihastusta tai vähintäänkin silminnänähtävää hämmästystä itseni lisäksi myös niiden lasten naamalla, jotka ohitin vain hieman ennen takaisin mökin pihaan kurvaamista. Satulalta laskeutumisen jälkeen siirrytään hirvimäiseen juoksuun, jota jatketaan aivan perille asti. Palautusjuomaksi suosittelen tässä tapauksessa kirnupiimää.

Näillä tavoilla ja metodeilla on mahdollista saavuttaa se täydellisen valmistautuneisuuden tila, jonka olen henkilökohtaisesti nyt saavuttanut.

Jos jokin seikka Joroisten puolimatkan triathlonissa menee jotenkin huonosti taikka ei-toivotusti, ei se kyllä millään tavalla johdu mistään asiasta, luonnonolosuhteesta taikka seikasta, sattumuksesta tai viimekuukausien aikana tekemättä jääneestä jumppasuoritteesta.

Mikä mahtavinta, Joroisille tulevat myös mm. Jason ja E, Tapsa sekä iloisesta Itä-Suomesta kokonainen lauma porukkaa, sekä ainakin pari blogin kautta toistaiseksi vain sähköisten tiedonvälityskeinojen kautta tutuksi tullutta ihmistä jotka ovat myös osallistumassa tapahtumaan.


Minut tunnistaa Joroisilla ainakin pyöräilyosuudella helposti, nimittäin aion koko Aero-kansan järkytykseksi pukea päälleni neonvärisen juomarepun.

ps. Ihan erillisenä seikkana mainittakoon, siksi että koen asiasta tietynlaista outoa ylpeyttä: olen syönyt viimevuoden aikana ihmiskokeenomaisesti arviolta 1100 - 1300 kananmunaa, pääasiassa aamiaisiksi keitettyinä. Eilen sitten kävin verikokeessa.  Kolestroliarvot olivat täydelliset: HDL 1.5, LDL 2.9.   Esimerkiksi meidän suvussamme on perintötietona jo useiden sukupolvien ajan välitetty käsitystä jonka mukaan kananmunien runsas syöminen on suurinpiirtein yhtä epäterveellistä kuin se että ajaisi Trabant-merkkisellä henkilöautolla betonista valmistetun koulurakennuksen seinään  jonkin luonnonoikun johdosta saavutetulla 98 km /h nopeudella.

Tähän loppuun haluaisin vielä välittää musiikkiterveisen.














4 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Toivottavasti törmätään (ei fillareilla!) Joroisilla!

    VastaaPoista
  2. Tähyän siis neonväristä juomareppua (ohittajien) selkämyksistä. Näkemisiin!

    VastaaPoista
  3. Kaikkihan sinne Joroisille on näköjään matkalla. Onnea kisaan!

    VastaaPoista
  4. Ihan komeeta kyytiä mummopyörällä! Ei kun lisätangot tuohon vaan kiinni ja Joroisille ajamaan aerona!

    VastaaPoista