lauantai 17. maaliskuuta 2012

Mies, joka tavasi Deanin

Ainiin! Unohdin vallan edellisessä kirjoituksessani herkistellä sillä, että luin Dean Karnazesin kirjan Ultramaratoonari (www.ultramarathonman.com) lentokoneessa menomatkalla Kanariansaarille.



Ehkä olin sattuneesta syystä aihepiirille herkistyneessä tilassa, mutta jokatapauksessa sekä naureskelin että lähes  sitten  itkeskelinkin useampaan kertaan matkalla kirjan alusta loppuun ja Deanin juoksu-uran alkutaipaleelta ultramaraton-mieheksi. Jotenkin kirja kosketti, vaikka sen mittasuhteet ja saavutukset olivatkin kolossaalisen mittavia. Mieleen piirtyi mm. mielikuva  kolmatta  vuorokautta putkeen juoksevasta miehestä, joka tilaa pizzan keskelle erämaata, pyörittää sen rullaksi ja jatkaa matkaansa syöden. :)

Kun sitten olimme päässeet perille ja majoittuneet lomakohteeseemme, kirjoitin ennen nukkumaanmenoa vessanpöntöllä istuessani hetken mielijohteesta Deanille kiitoskirjeen kirjasta ja sen tuomasta innostukseen johtaneesta tunnemyrskystä ja kerroin lyhyesti omasta läskimaija-projektistani. Sitten Transgrancanaria-juoksua edeltävänä iltana kun vähän ehkä mietitytti miten  koitoksesta selviän, koin yllätyksen, kun sähköpostiin kilahti kannustava ja kiva vastaus itseltään Ultramaraton-mieheltä!

Tämä on hyvä päättää kappaleeseen:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti