Tämä oli yksi tilanteista, jotka saivat uskomaan että kehoni on rusentumassa massiiviseen ylipainoon, olemattomiin yöuniin, työnarkomaniaan ja tolkuttomaan syömiseen. Kun pari vuotta myöhemmin olin sitten saanut liikunnallisen elämäni uusille raiteille, päätin kaksia asiaa:
1. suonikohjut jääkööt majakaksi ohjaamaan elämääni. Ne kipeytyvät, jos en pidä huolta itsestäni. Kun pysyn liikkeellä, lihaspumppu nostaa verikertymän jalasta, ja poistaa paineen ja kivun reidestä.
2. en enää koskaan sekaannu Renault Sceniciiin.
Molemmat ovat olleet erinomaisia päätöksiä.
Nyt on kuitenkin aika luopua toisesta. Suonikohjuni operoidaan viikon kuluttua. Uskon olevani jo niin kokenut merimies, että tunnen kehoni hyvinvointia vaanivat karikot ilman suonikohju-majakan alati sykkivää kaitsentaa.
Reidessäni on yksi epäkuntoon mennyt laskimo, joka ruokkii ja täyttää koko reiden kokoisen verisuoni-röllykän. Veri menee painovoimalla alas, mutta ei nouse vikaantuneen läpän takia takaisin ylös vaan pakkaantuu reiteen. Suonikohjujen operoinnin jälkeen saan kuukaudeksi komean kokopitkän hoitosukan ja rajumpi alaraaja-liikunta on katkolla helmikuun puoliväliin asti. Sen jälkeen oikean raajani verenkierto on parempi kuin 12 vuoteen.
Vietin vuodenvaihteen ulkomailla. Muun muassa nämä kaksi näkymää jäivät mieleen.
 |
| Tarkoituksellisesti murskattu auton kori, Dawes Point, Sydney, Australia |
 |
| Kovakuntoisia reilusti 70-vuotiaita surffareita, Mon Repos Beach, Australia. |
