perjantai 7. marraskuuta 2014

Kramppailua tieteen puolesta: 55 + 50 km

Sanotaan, että jokainen pitkä juoksu on ainutlaatuinen kokemus.  Ei ole kahta samanlaista.  Saavuttuamme Viikin viiskytsviis juoksun lähtöpaikalle oli noin yksi aste pakkasta.

Riisuin ylävartaloni paljaaksi,  möngin Saabin peräkonttiin ja vedin luukun kiinni.

Auton ohitse kulki nainen, joka kysyi Jasonilta: "Onkohan tuolla miehellä kaikki kunnossa, kun se makaa alasti auton peräkontissa ja auto käynnissä."

Jason vastasi: "Meneekö pakoputkesta letku peräkonttiin?"

mBody-älyshortsit
Ei syytä huoleen! Kyseessä on  harmiton Omegawave-ECG-mittaus. Kömmin autosta lähtöviivalle juuri ajoissa.  Juoksun aikainen keskustelu jatkoi samaa surrealistista tarinaa. Sain hykerryttävää tyydytystä siitä ajatuksesta, että jokainen kramppi on kuin kultahippunen.

- "Jee, nyt mulla kramppaa vähän vasemmassa nivusessa!"
- "Ihana pitkä vihlaisu pohkeessa. Hei, se jatkuu  sisäreiteen asti"
- "Nyt minullakin vihlaisi nivusessa!", T riemastui.
- "Jipii, askel on alkanut ehkä vähän laahata."
- "Numero 7 asteikolla 1-10", sanoi Jason.

Kuopiolaisen Myontec-yrityksen mBody-älyshortsit mittaavat ja tallentavat  tiedon jokaisesta lihaksen supistumisesta ja rentoutumisesta. Krampin louhintaa!

Omegawaven ja mBodyn lisäksi  sekä jalassani että rintakehälle sykevyöhöön kiinnitittynä oli Tamperelaisen Runteqin anturit, jotka mittaavat jalan ja kehon liikettä, suuntaa, kadenssia, askeleen iskuvoimaa yms. tietoa.  Kyseiset anturit ovat nyt käynnissä olevaa Zoi-projektia edeltävää sukupolvea.  Olkapäähäni on kiinnitetty Medtronic-yrityksen Enlite Sensor-glukoosimittari, se kerää jatkuvasti tietoa verensokeristani.

Saavuimme Jasonin kanssa maaliin viisikymmentäviisi kilometriä ja 6h20min  myöhemmin. T oli perillä hieman aiemmin, koska hän keksi kesken kaiken parantaa tässä yhteydessä maratonennätystään.  

Toiset 50 kilometriä


Jo Viikin 55 kilometrin aikana tajusin,  että mittarihommien suhteen tästä tulee oikeastaan harjoitusjuoksu. Sain laitteet käyttööni niin nopeasti, että henkilölle, jonka on melko mahdotonta muistaa laittaa sukkia jalkaan,  tuli kerralla vähän liikaa muistettavaa.

Pari päivää mietin, mitä kaikkea olisin voinut tehdä paremin.

Tiistai-illalla latasin juomareppuun 3,5 litraa juomaa, ja 10 powerbar-geeliä. Laitoin herätyskellon soimaan keskiviikkoaamuna klo 05:45 ja  juoksin uudestaan 50 kilometriä. Tällä kertaa sain täyden setin sekä lihas-, verensokeri-,  että askel-dataa koko 5h25minuuttia kestävältä juoksulta.

Nyt minulle on käsissäni melkoinen potti tietoa. Sitä on niin paljon, että oikeastaan en vielä edes yritä sen kummemmin miettiä, mitä se tarkoittaa. Minun on tutkittava itse ja kysyttävä osviittaa niiltä, jotka jotain tietävät.

Tulevina viikkoina palaan eri osa-alueisiin vielä uudelleen.

Verensokeria ja palautumista seurataan vielä ainakin 5 viikkoa. Tähän sain toissapäivänä vielä myös uuden ja olennaisen apuvälineen: Beddit-unimonitori  seuraa unenaikaista sykettä, hengitystä ja muita tietoja. Se on olennainen osa palapeliä.

Olen kuitenkin tästä datapotista  niin innoissani, että tarjoan tässä nyt esivilauksen siihen, mitä minulla nyt on.

Myontec mShorts älyshortsit - lihakset


Näkyvätköhän ne krampit, ja miltä ne näyttävät. Mitä muuta lihaksista selviää?  Pidin juoksun aikana tapahtumista kirjaa kännykkääni. Se olikin välillä mielenkiintoista, koska sormien lähmämäärä lisääntyi jokaisen nautitun Powerbar-geelin myötä.


- 00:31 oikea nilkka kipeytyy - 5.2km
- 01:09 (69min) väsymystä vasemmasassa jalassa - 11.7km
- 01:33 (93 min) vasen takareisi kramppaa - 15.3 km
- 02:33 (152 min) vasen etureisu kramppaa - 24.1 km
- 02:43 (163 min) askel pettää (vasen) - 26 km
- jne ...



Mitä tässä mielestäsi näkyy? Ensinnäkin kokonaiskuvasta käy ilmi lievä lihasepätasapaino. Se on InBody-mittauksen mukaan minulla varsin voimakasta ylävartalossa, mutta näköjään näkyy  myös jalkojen lihaksissa.  Kiinnitin näissä kahdessa 50+ km juoksussa huomiota siihen, että pääosa krampeista sattuu minulle vasempaan jalkaan. Siihen on siis syy.  

Ja kyllä, krampi näkyy.  Zoomataan kohtaan "- 01:33 (93 min) vasen takareisi kramppaa - 15.3 km "



Se on siinä. Huikean jännittävä ajatus on se, että tuolla jossain ajassa ennen kramppia on kenties jotain, joka on sen laukaissut.

Ajatelkaa, jos sen voisi ennustaa. Myös juoksun loppuvaiheilla vaivanneet neljä vihlaisua ristiselästä pehvan läpi reiteen näkyvät selvästi.

Konkreettisimman hyödyn mBody-shortsesta näin kuitenkin treenaajalle pitkän ajan kuluessa tai vaikkapa vammasta kuntoutumisesta.  Jos tällaista tietoa keräisi säännöllisesti, siitä kävisivät suoraan ilmi tilanne ja sen kehittyminen.

Zoi - Runteqin seuraavan sukupolven tuote

Runteq juoksuanturit - askel ja kehon liike


Odotin Runteq-dataan kiinnipääsyä kuin joulua, kolmesta syystä.

Vime tammikuussa pääsin jo kerran juoksemaan nämä anturit päällä (lue täältä).  Miten juoksuni on muuttunut sen jälkeen?

Entä, iten juoksuni muuttuu tuntien mittaan? Tapahtuuko jotain, jota en edes tajua?

Kolmanneksi, Runteqilla on parhaillaan menossa seuraavan sukupolven Zoi-tuotteen joukkorahoitusprojekti, jonka lopputuloksena syntyvät seuraavan sukupolven juoksuanturit sekä kännykkohjelma juoksijan käyttöön.

Juoksuni on muuttunut monella tapaa mieleseeni suuntaan.


Olen ilmiselvästi muuttunut kanta-askel-juoksijasta päkiä/midfoot-strikeriksi. Tämä näkyi joka ikisellä mittausjaksolla. Toiseksi, askel on tihentynyt on kasvanut 150 askeleesta yli 160 askeleeseen minuutissa. Kehon pomppivuus on alentunut selvästi. Askel osuu nyt keskemmäs painopistettä. Kaikenkaikkiaan juoksu on muuttunut taloudellisemmaksi. Kaikkea hyvää!
Yllätys oli, että vaikka kuinka ja etsimällä etsin, en löytänyt kummastaakaan juoksusta mitään merkkejä askeleen muutoksesta koko yli 50 kilometrin matkalla.

Tähänhän  on juoksu hullulle vain yksi ratkaisu: on juostava pidempään.

Medtronic Enlite Sensor - verensokeri


Yksi tämän koko testailuidean syntyyn on, että minua kiinnostaa,  mitä verensokereille tapahtuu juoksun aikana ja sen jälkeen.  Molempien juoksujen aikana verensokeri nousi johdonmukaisesti koko juoksun ajan.

Eukäteen minulla mitään käsitystä siitä, mitä verensokerille tapahtuisi. Oli yllätys, että verensokereilla on nouseva trendi läpi juoksun. Medtronicin edustaja valaisi asiaa. Vaikuttava asia on mm. adrenaalin määrä verenkierrossa, mihin liikunta vaikuttaa. Lueskelin asiasta myös internetistä (mm. täällä ja täällä).

Tarkoitukseni on sukeltaa asiaan ja tutkia jatkossa erityisesti sitä,  miten (jos mitenkään) verensokereiden vaihteluun vaikuttaa se, mistä energiansa juoksun aikana ottaa (mm. hunaja, rasva, jne).



Mielenkiintoinen havainto löytyi, myös kun tarkastelin, mitä tapahtui ultrajuoksun jälkeisenä yönä. Katsopa tätä:


Verratuna niihin öihin, joita ennen en ole juoksennellut kuutta tuntia, käyrä on aivan erilainen.  Kysyin asiasta, ja Medtronicin edustaja kertoi, että "kyse on insuliinin vastavaikuttajahormonien (kortisoni) toiminnasta, joka on voimakkaimillaan juuri aamuyön tunneilla".  Joka tapauksessa on selvää, että pitkäkestoinen juoksentelu vaikuttaa aineenvaihduntaan ja sokeritasapainoon.

Lisäksi minulle on selvinnyt, että minulla olisi luultavasti tyypin 2 diabetes,  jos en olisi aloittanut aktiivista liikuntaa viisi vuotta sitten.  Nytkin joinakin aamuina verensokerit ovat niin korkealla, että jos sellaisena aamuna sattuisi paastoverensokeritestiin, työterveydenhuolto kiinnostuisi asiasta. Kuulemma n. 250 00 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta. En ihmettele, sillä niin paljon tasot vaihtelevat, että yksittäinen pistokoe ei kerro mitään.

Erittäin mielenkiintoista on ollut myös seurata liki reaaliajassa, miten erilaiset ruoka-annokset ja aineet vaikuttavat verensokeriin.   Olen sitä kautta löytänyt uudenlaista motivaatiota syödä terveellisesti. Kun olen nyt nähnyt tietyistä syömisistä aiheutuvan  rajun verensokerin nousun kohti kymmentä ja siitä seuraavan lähes lamaannuttavan väsymyksen tunteen, asia on aivan eri tavalla konkreettinen.

Omegawave ECG - valmiustila / palautuminen

 

Omegawave kertoo sairaalatasoisen EKG-mittauksen avulla aerobisesta valmiustilasta,  stressitasosta, palautumisesta, palautumiskyvystä sekä väsymyksestä ja näistä asioista johdettavista trendeistä.

Minulle on selvinnyt, että palaudun nopeasti.  Vain puoli tuntia   50 km:n juoksun jälkeen yleisarvio on tasolla "active rest preferred".  Illalla se oli taas jo takaisin tasolla very good.

Toki jossain menee raja ja juuri sen etsimiseen ja tolkun säilyttämiseen Omegawave on omiaan. Tulen käyttämään Omegawavea seuraavat kuukaudet.

Kirjoitan Omegawavesta ja palautumisesta vielä uudelleen enemmän tiedon kanssa. Siihen tuo mielenkiintoisen lisän vasta eilen testikäyttöön saamani beddit-unimonitori.

Mitä vielä


Lopuksi haluan sanoa, etten tajua tästä  mitään. Haluan oppia lisää! 

2 kommenttia:

  1. Kiteytettynä yhteen sanaan: Mielenkiintoista!
    Kokonaisuutena sellainen setti, että paljon suppeammillakin näkökulmilla tehdään väitöskirjoja, puhumattakaan siitä kuinka paljon pienemmällä omakohtaisella kokemuksella ne tehdään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä syntyykö viikkojen mittaan jotain mielenkiintoisia havaintoja, kun pääsee tekemään tuon juoksentelun esim. pelkällä juomalla tai vaikkapa hunajalla. Samaten kiinnostaa nähdä, että kerkeääkö tuona aikana tehdä jotain havaintoja siitä mikä vaikuttaa palautumiseen. Nyt palautuminen on ollut niin hyvää, ettei siitä oikein voi mitään johtopäätöksiä tehdä :)

      Poista