torstai 20. maaliskuuta 2014

Mikä sun urheilutaustasi on?

- "Ai, täysmatka, kyllä sulla täytyy jotain taustaa olla."
- "Mikä sun urheilutaustasi on?"
- "No oot sä varmaan nuorempana kuitenkin harrastanut liikuntaa?"
- "Ai, ei mitään?"

Siinäpä sitten kehittelet. Siinä toivossa, että ensikerralla sauna- taikka muu keskustelu ei tyrehtyisi ennen alkujaan ajattelin nyt suorittaa niin sanotun kuivaharjoituksen.

  • Lapsuusiässä äitini ilmoitti minut satubalettiin. Kävin treeneissä ahkerasti. Kolmesti. Eräänä lauantaiaamuna minulle luvattiin että saan ihan itse polkupyörällä käydä ostamassa irtsarit Ranta-Kioskista. Valitsin tarkoin. "Noita raidallisia, merkkareita, pääkalloja.." Kymmenen minuuttia myöhemmin aloin maksamaan ostostani. Mitä taskussani olikaan. Balettitossut. Ei lompakkoa. Lähdin katselemaan muita harrastuksia.
  • Aivan pian, jo kymmenen vuoden ikäisenä kyvynetsijät löysivät minut.  Tulin valituksi maitokannukisoihin varamiehenä. Lajini oli kuulantyöntö. Kansainvälistä menestystä ei tullut, mutta kisakokemusta, rajusti! En tosin ensimmäisen Nivalan reissun jälkeen enää mahtunut joukkueeseen.    
  • Harjoitin jousiammuntaa Oulaisissa, jousiammuntaseura Sulka Ry:n riveissä ikävuosina 13-15. Lähimpänä valmentajajani toimi Pentti Vikström (7. Soulin Olympialaisissa 1998)  Merkittävimmät saavutukseni jousiammunnassa ovat: 13. sija piirinmestaruuskilpailuissa sekä erityisesti näytösluontoinen omenanhalkaisu koulun juhlissa. (Omena oli valmiiksi halkaistu, sshh!). Penalta sain lainaan lerppuaseman Spectravideo-328:aan ja siihen Nalle Puh -pelin. Toiset jätkät pelasivat Last Ninjaa kuusnepalla, mutta meitsipä jyräsi karhulla.
  • Saavutettuani jousiammunnassa kaiken, 15 ikävuoden iässä, päätin antautua juoksulle. Harjoittelin neljä kertaa ankarasti. Huippukunnon ajoitus onnistui täydellisesti. Siitä huolimatta kolmen tytön ryhmä, joiden takia osallistuin Oulaisten ympärijuoksuun, karkasi toisen kilometrin kohdalla.

Kuten huomaatte, puolimaratoneista, maratoneista saati sitten ultrajuoksuista tai aironmäneistä  on aivan turha haaveilla, jos sinulla ei ole liikuntahistoriaa. Lopeta haaveilu. Pure pullaa!

2 kommenttia:

  1. Sama juttu. Ja minulla se harrastus on ollut postimerkkeily kolmannelta luokalta lähtien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt pistit aika pahan, mutta sinnikkyyteni palkittiin! Löytyi ilmiselvä yhteys postimerkkeilyn ja kestävyysurheilualttiuden välillä. Sienet, tietysti, siinä postimerkin paperissa ja liimassa! Monitoring the effects of different conservation treatments on paper-infecting fungi: Strong signals could be observed for all pure strains, with the exception of T. viride on paper D, in the control samples (Fig. 3a). http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3728566/

      Poista